EDELLISESSÄ kirjoituksessa mainittujen mielikuvituksellisten tuomiopäivän ennustusten lisäksi on uhkakuvia, jotka ansaitsevat vakavaa huomiota. Monet ovat huolissaan liikakansoituksesta sekä siitä mahdollisesti aiheutuvasta vesi- ja ruokapulasta. Jotkut taas pelkäävät maailmantalouden romahtamisen seurauksia. Entä mitä on sanottava luonnononnettomuuksista, epidemioista tai ydinsodasta? Voisivatko ne aikaansaada maailmanlaajuisen katastrofin?

Tarkastellaanpa nyt lyhyesti joitakin yleisiä tuomiopäivän skenaarioita. Kaikki niistä eivät uhkaa maapallon jokaisen asukkaan henkeä, mutta vaikuttaa siltä, että ne pystyisivät tekemään lopun tuntemastamme sivilisaatiosta.

Kun Pinatubo-tulivuori purkautui Filippiineillä vuonna 1991, runsaat 700 ihmistä kuoli ja noin 100 000 jäi kodittomiksi. Valtava tuhkapilvi kohosi taivaalle 30 kilometrin korkeuteen ja laskeutui sitten maahan haudaten alleen viljelmät ja saaden rakennusten katot sortumaan. Pinatubo ja sen kaltaiset tulivuoret muuttavat ilmastoa useiksi vuosiksi purkautumisensa jälkeen.

Superpurkaukset, jollaisia on sattunut kaukaisessa menneisyydessä, olisivat satoja kertoja suurempia ja tuhoisampia kuin mitkään muistiinmerkityt purkaukset ja aiheuttaisivat paljon enemmän vahinkoa. Välittömän tuhon lisäksi tapahtuisi maailmanlaajuinen ilmastonmuutos, joka pilaisi sadot, heikentäisi ruoan saatavuutta ja johtaisi monin paikoin nälänhätään.

”Tulivuoret tappavat kasveja ja eläimiä kilometrien säteellä; supertulivuoret uhkaavat kokonaisia eliölajeja sukupuutolla muuttamalla koko planeetan ilmastoa.” (National Geographic.)

Kun muuan mies eräänä aamuna vuonna 1908 istui kauppa-aseman kuistilla Vanavarassa Siperiassa, räjähdys sinkosi hänet tuolistaan. Kuumuus oli niin kova, että hän tunsi paitansa olevan ikään kuin tulessa. Varsinainen räjähdyspaikka sijaitsi noin 60 kilometrin päässä. Paineaalto johtui asteroidista, joka oli halkaisijaltaan suunnilleen 35 metriä ja painoi arviolta 100 miljoonaa kiloa. Asteroidin syöksyttyä maan ilmakehään paine ja kuumuus saivat sen räjähtämään. Räjähdys vapautti tuhat kertaa niin paljon energiaa kuin Hiroshiman pommi ja kaatoi kumoon parituhatta neliökilometriä Siperian metsää. Suurempi asteroidi aiheuttaisi tietenkin paljon enemmän vahinkoa: se sytyttäisi suunnattomia tulipaloja, joiden jälkeen lämpötilat romahtaisivat kautta maailman ja monia lajeja kuolisi sukupuuttoon.

”Avaruudesta tulleet komeetat ja asteroidit ovat pommittaneet maata läpi sen historian. Menneisyydessä törmäyksiä tapahtui useammin, mutta niitä tulee jälleen. Se on vain ajan kysymys.” (Chris Palma, astronomian ja astrofysiikan vanhempi lehtori Pennsylvanian osavaltionyliopistosta.)

Tiedemiehet uskovat, että maapallon keskilämpötilan nousu, äärimmäiset sääilmiöt, napaseutujen ja muiden alueiden jäätikköjen sulaminen sekä koralliriuttojen ja tärkeiden eliölajien kuoleminen todistavat ilmastonmuutoksesta. Vaikkei asiasta ole päästy yksimielisyyteen, monet ajattelevat ongelman johtuvan siitä, että autojen ja teollisuuden voimanlähteinä on käytetty kivihiiltä, öljyä ja maakaasua – fossiilisia polttoaineita, joista vapautuu ilmakehään runsaasti hiilidioksidia.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tällaiset päästöt hidastavat kasvihuoneen tavoin lämmön vapautumista maan pinnalta avaruuteen, jolloin lämpötila kohoaa. Koska puut sitovat hiilidioksidia, laajamittainen metsien hävittäminen voi sekin vauhdittaa ilmastonmuutosta.

”Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyisellään eikä hiilidioksidin tuotantoa rajoiteta, maan keskilämpötila jatkaa monien tiedemiesten käsityksen mukaan nousuaan, mikä johtaa entistä rajumpiin ja arvaamattomampiin ilmaston heilahteluihin sekä merenpinnan nousuun, joka saattaa uhata alavia, runsasväestöisiä rannikkoseutuja.” (Nykymaailmaa uhkaavia kriisejä käsittelevä kirja A Mind for Tomorrow: Facts, Values, and the Future.)

1300-luvulla musta surma pyyhkäisi pois kolmanneksen Euroopan väestöstä vain kahdessa vuodessa. Vuosina 1918–20 espanjantauti surmasi ainakin 50 miljoonaa ihmistä. Näiden tautien leviämistä hillitsi se, että matkanteko oli hidasta. Mutta nykyään kaupungit ovat kasvaneet niin suuriksi ja kansainvälisestä matkustamisesta on tullut niin helppoa, että vastaavanlainen tauti voisi levitä nopeasti läpi kaikkien mantereiden.

Tällainen pandemia saattaisi puhjeta luontaisesti. Kasvavaa pelkoa herättävät kuitenkin myös biologisina aseina käytettävät ihmistekoiset taudinaiheuttajat. Alan asiantuntijoiden mukaan pieni joukko ihmisiä, jotka ovat omaksuneet perustiedot, voisi ostaa internetistä välineet ja valmistaa tappavia biologisia aseita.

”Luontaisesti puhkeava tauti on edelleen vakava biologinen uhka; mutta ajatteleva vihollinen, joka on aseistautunut näillä samoilla taudinaiheuttajilla – tai [useille lääkkeille vastustuskykyisillä] – – tai synteettisesti tuotetuilla taudinaiheuttajilla – voisi saada aikaan katastrofin.” (Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos The Bipartisan WMD Terrorism Research Center.)

Viitenä viime vuotena Yhdysvaltojen mehiläishoitajat ovat vuosittain menettäneet noin 30 prosenttia mehiläisistään niin sanotun yhdyskuntien romahtamishäiriön vuoksi. Kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö, jossa kokonaisia mehiläisyhdyskuntia yhtäkkiä katoaa salaperäisesti pesistään. Mehiläiset tekevät hyväksemme muutakin kuin valmistavat hunajaa. Ne pölyttävät keskeisiä viljelykasveja, joihin kuuluvat viinirypäleet, omenat, soijapavut ja puuvilla. Olemme riippuvaisia mehiläisistä.

Samoin olemme riippuvaisia kasviplanktonista. Ilman sitä meillä ei olisi kalaa. Elleivät madot kuohkeuttaisi maaperää, satoa saataisiin huomattavasti vähemmän. Jos tällaiset tärkeät lajit kuolisivat sukupuuttoon, seurauksena olisi elintarvikepulaa ja nälkää, jotka taas johtaisivat väkivaltaan ja mellakoihin. Saastumisen, liikakansoituksen, luonnonvarojen riistämisen, elinalueiden tuhoamisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi eläinlajeja kuolee sukupuuttoon ehkä jopa tuhat kertaa enemmän kuin niitä katoaisi ilman tällaisia tekijöitä.

”Joka vuosi kuolee 18 000–55 000 lajia sukupuuttoon. Syy: ihmisen toiminta.” (Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma.)

Murheellinen totuus on, että yksi ydinräjähdys pystyy hetkessä tuhoamaan kokonaisen kaupungin, mikä todistettiin kaksi kertaa elokuussa 1945. Pelottavan voimakas ydinräjähdys kylvää tuhoa ja kuolemaa paineaallon, tuulen, kuumuuden, tulen ja säteilyn välityksellä. Lisäksi säteily saastuttaa ruoan ja veden. Ydinsodassa ilmaan sinkoutuisi tonneittain pölyä, jolloin auringonvalo vähenisi ja lämpötilat laskisivat kaikkialla maailmassa. Ravinnoksi käytettävät ja muut kasvit kuolisivat. Elintarvikkeiden loppuessa ihmiset ja eläimet nääntyisivät nälkään. Suunnilleen yhdeksällä maalla kerrotaan olevan valmiudet ydiniskujen tekemiseen, ja ilmeisesti muutamat muut valtiot kehittelevät parhaillaan omia ydinaseitaan. Myös terroristijärjestöt haluaisivat kovasti saada niitä käyttöönsä.

”Ydinaseet ovat yhä vakavin ja välittömin uhka ihmiskunnalle. – – eri puolilla maailmaa on vieläkin noin 25 000 ydinasetta – –. Terroristit onnistuvat lopulta saamaan pommin.” (Huolestuneiden tiedemiesten liitto.)