MITÄ JOTKUT SANOVAT? Elämä syntyi itsestään elottomasta aineesta.

MIKSI TÄMÄ VASTAUS EI TYYDYTÄ KAIKKIA? Elämän kemiasta ja solujen molekyylirakenteesta tiedetään enemmän kuin koskaan, mutta tiedemiehet eivät silti pysty määrittelemään tarkasti, mitä elämä edes on. Elottoman aineen ja yksinkertaisimmankin elävän solun välillä on valtava kuilu.

Tiedemiehet voivat vain arvailla, millaiset maapallon olosuhteet olivat miljardeja vuosia sitten. Heillä on erilaisia näkemyksiä siitä, missä elämä alkoi. Jotkut ajattelevat, että se sai alkunsa tulivuoressa tai merenpohjan alla. Toisten mukaan elämän rakennusaineet muodostuivat ensin jossain muualla maailmankaikkeudessa ja tulivat sitten tänne meteoriittien mukana. Tämä teoria ei kuitenkaan selitä, miten elämä alkoi; se vain siirtää ongelman kauemmas avaruuteen.

Jotkut tutkijat arvelevat, että on ollut olemassa molekyylejä, joista on tullut nykyään tunnettu geneettinen materiaali. Niiden oletetaan olleen sellaisia, jotka olisivat nykyisiä molekyylejä todennäköisemmin voineet syntyä elottomasta materiaalista ja olisivat olleet itsestään kopioituvia. Tällaisten molekyylien olemassaolosta ei kuitenkaan ole löydetty todisteita, eikä niitä ole onnistuttu tuottamaan laboratoriossa.

Elävät organismit varastoivat ja käsittelevät informaatiota ainutlaatuisella tavalla. Solut välittävät ja tulkitsevat niiden geneettisessä koodissa olevia ohjeita ja toimivat niiden mukaan. Jotkut tiedemiehet vertaavat solujen geneettistä koodia tietokoneohjelmaan ja niiden kemiallista rakennetta tietokonelaitteistoon. Evoluutio ei kuitenkaan kykene selittämään, mistä informaatio on peräisin.

Solun toiminnan kannalta välttämättömiä ovat proteiinimolekyylit. Tyypillinen proteiinimolekyyli koostuu sadoista aminohapoista, jotka ovat liittyneet toisiinsa tarkassa järjestyksessä. Lisäksi sen täytyy taipua juuri oikeaan kolmiulotteiseen muotoon, jotta siitä olisi hyötyä solulle. Jotkut tiedemiehet ovat päätelleet, että edes yhden proteiinimolekyylin muodostuminen itsestään on äärimmäisen epätodennäköistä. Fyysikko Paul Davies kirjoittaa: ”Koska solu tarvitsee tuhansia erilaisia proteiineja toimiakseen, ei ole järkevää ajatella, että ne olisivat syntyneet pelkästään sattuman seurauksena.”

JOHTOPÄÄTÖS. Vuosikymmenien aikana on tehty tutkimustyötä käytännöllisesti katsoen kaikilla tieteenaloilla, mutta edelleenkin tosiasia on, että elämää syntyy vain jo olemassa olevasta elämästä.

MITÄ JOTKUT SANOVAT? Ensimmäinen elollinen organismi kehittyi vähitellen satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta erilaisiksi elollisiksi olennoiksi, ihminen mukaan luettuna.

MIKSI TÄMÄ VASTAUS EI TYYDYTÄ KAIKKIA? Jotkin solut ovat monimutkaisempia kuin toiset. Erään hakuteoksen mukaan sitä, millä tavoin yksinkertaiset solut olisivat voineet kehittyä monimutkaisemmiksi soluiksi, pidetään usein ”elämän alkuperän jälkeen toiseksi suurimpana evoluutioon liittyvänä mysteerinä” (Britannica Online Encyclopedia).

Tutkijat ovat todenneet, että jokaisessa solussa on monimutkaisia proteiinimolekyyleistä koostuvia molekyylikoneita, jotka yhteistyössä toistensa kanssa suorittavat mutkikkaita tehtäviä. Ne esimerkiksi kuljettavat ravintoaineita ja muuttavat niitä energiaksi, korjaavat solun osia ja välittävät viestejä kaikkialle soluun. Voisivatko sattumanvaraiset mutaatiot ja luonnonvalinta tuottaa näin monimutkaisia komponentteja ja saada ne toimimaan? Monien on vaikea uskoa sitä.

Ihmiset ja eläimet saavat alkunsa yhdestä hedelmöityneestä munasolusta. Alkion sisällä solut lisääntyvät ja erilaistuvat rakenteeltaan ja toiminnoiltaan muodostaakseen eri ruumiinosia. Evoluutio ei pysty selittämään, miten solut ”tietävät”, millaisiksi niiden pitää tulla ja mihin niiden pitäisi elimistössä asettua.

Nykyään ymmärretään, että eläinlajin kehittyminen toiseksi lajiksi vaatisi muutoksia soluissa molekyylitasolla. Koska tiedemiehet eivät kykene osoittamaan, miten evoluutio voisi tuottaa edes yksinkertaisinta solua, onko mahdollista, että satunnaiset mutaatiot ja luonnonvalinta olisivat voineet saada aikaan maapallon eri eläinlajit? Biokemian professori Michael Behe toteaa, että vaikka tutkimus on paljastanut eläinten rakenteesta ”odottamatonta, hämmästyttävää monimutkaisuutta, minkäänlaista edistystä ei kuitenkaan ole tapahtunut sen ymmärtämisessä, miten tuo monimutkaisuus voisi kehittyä älyä vailla olevien prosessien avulla”.

Ihmiset pystyvät ajattelemaan ja tekemään päätelmiä, ja he ovat tietoisia itsestään. Heillä on moraalisia ominaisuuksia, kuten oikean ja väärän taju sekä kyky ilmaista anteliaisuutta ja uhrautuvuutta. Sattumanvaraiset mutaatiot ja luonnonvalinta eivät voi selittää näitä ihmismielen ainutlaatuisia ominaisuuksia.

JOHTOPÄÄTÖS. Vaikka monet pitävät evoluutiota kiistämättömänä tosiasiana, kaikkia eivät tyydytä tämän teorian antamat selitykset siitä, miten elämä alkoi ja miten se kehittyi.