TUTKITTAVA KIRJOITUS 34
LAULU 107 Jehovan malli rakkaudesta
Rakkauden ja armon osoittaminen väärintekijöille
”Jumala pyrkii huomaavaisesti johdattamaan sinua katumukseen.” (ROOM. 2:4)
NÄKÖKULMA
Miten vanhimmat yrittävät auttaa seurakuntaan kuuluvia, jotka ovat syyllistyneet johonkin vakavaan syntiin?
1. Mitä voidaan usein tehdä sellaisten hyväksi, jotka ovat syyllistyneet vakavaan syntiin?
EDELLISESSÄ kirjoituksessa kerrottiin, miten Paavali neuvoi käsittelemään Korintissa sattuneen vakavan väärintekotapauksen. Katumaton väärintekijä täytyi poistaa seurakunnasta. Tämän artikkelin teemaraamatunkohdasta kuitenkin huomataan, että joitakin sellaisia, jotka ovat tehneet vakavaa syntiä, voidaan auttaa katumaan (Room. 2:4). Millainen rooli vanhimmilla on tässä?
2–3. Miten meidän pitäisi toimia, jos saamme tietää veljen tai sisaren tehneen vakavaa syntiä, ja miksi?
2 Jotta vanhimmat voivat auttaa, heidän täytyy olla tietoisia tilanteesta. Mitä meidän pitäisi tehdä, jos saamme tietää, että joku veli tai sisar on tehnyt vakavan synnin, jonka takia hänet saatettaisiin poistaa seurakunnasta? Meidän tulisi kannustaa väärintekijää kertomaan asiasta vanhimmille ja pyytämään apua. (Jes. 1:18; Apt. 20:28; 1. Piet. 5:2.)
3 Entä jos tuo veli tai sisar ei mene puhumaan vanhinten kanssa? Siinä tapauksessa meidän täytyy itse kertoa asiasta vanhimmille, jotta hän saisi tarvitsemaansa apua. Se on oikein ja kertoo rakkaudesta, koska emme halua, että hänelle käy huonosti. Jos hän jatkaisi väärää toimintaansa, hän vahingoittaisi entisestään suhdettaan Jehovaan ja mahdollisesti myös seurakunnan mainetta. Toimimme tällaisessa tilanteessa rohkeasti, koska rakastamme Jehovaa ja ystäväämme. (Ps. 27:14.)
MITEN VANHIMMAT AUTTAVAT VÄÄRINTEKIJÄÄ?
4. Mikä on vanhinten tavoitteena, kun he tapaavat vakavaa syntiä tehneen veljen tai sisaren?
4 Kun joku veli tai sisar on tehnyt vakavaa syntiä, vanhimmisto valitsee komitean, joka koostuu kolmesta pätevästä vanhimmasta. a Tehtävään valittavien veljien täytyy olla nöyriä ja vaatimattomia. He yrittävät auttaa väärintekijää katumaan, mutta samalla he ymmärtävät, etteivät he voi pakottaa ketään muuttumaan (5. Moos. 30:19). Jotkut väärintekijät reagoivat saamaansa apuun myönteisesti niin kuin Daavid, mutta eivät välttämättä kaikki (2. Sam. 12:13). Jotkut päättävät ehkä olla kuuntelematta Jehovan neuvoja (1. Moos. 4:6–8). Joka tapauksessa vanhinten tavoitteena on auttaa veljeä tai sisarta katumaan, jos se vain on mahdollista. Mitkä periaatteet heidän tulisi pitää mielessään, kun he tapaavat hänet?
5. Millaisella asenteella vanhimmat yrittävät auttaa väärintekijää? (2. Timoteukselle 2:24–26.) (Ks. myös kuva.)
5 Vanhimmat suhtautuvat väärintekijään kuin arvokkaaseen, eksyneeseen lampaaseen (Luuk. 15:4, 6). Siksi he eivät puhu hänelle tylysti tai kohtele häntä epäystävällisesti. He eivät myöskään pidä tapaamista pelkkänä rutiinina, jossa noudatetaan tiettyä käsikirjoitusta. He pyrkivät parhaansa mukaan ilmaisemaan ominaisuuksia, jotka on mainittu 2. Timoteuksen kirjeen 2:24–26:ssa. (Lue.) Vanhimmat ovat lempeitä, ystävällisiä ja tahdikkaita, kun he yrittävät auttaa väärintekijää muuttamaan asennettaan.
6. Miten vanhimmat valmistautuvat väärintekijän tapaamiseen? (Roomalaisille 2:4.)
6 Vanhimmat miettivät, mitä Jehova ajattelee tilanteesta. He yrittävät jäljitellä Jehovaa kaikin tavoin, kun he ovat tekemisissä väärintekijän kanssa, ja muistaa Paavalin sanat: ”Jumala pyrkii huomaavaisesti johdattamaan sinua katumukseen.” (Lue Roomalaiskirjeen 2:4.) Heidän täytyy muistaa, että he ovat paimenia, joita Jeesus ohjaa (Jes. 11:3, 4; Matt. 18:18–20). Ennen tapaamista komitean tulee rukoilla ja palauttaa mieleen, mikä on heidän tavoitteensa: johdattaa väärintekijää katumukseen eli auttaa häntä katumaan. He tutkivat Raamattua ja järjestön julkaisuja ja pyytävät Jehovalta viisautta. He myös miettivät, onko henkilön taustassa jotain, mikä on ehkä vaikuttanut hänen ajattelutapaansa, asenteeseensa ja toimintaansa (Sananl. 20:5).
7–8. Miten vanhimmat voivat olla Jehovan tavoin kärsivällisiä, kun he yrittävät auttaa väärintekijää?
7 Vanhimmat ovat Jehovan tavoin kärsivällisiä. He muistavat, miten Jehova on kohdellut väärintekijöitä menneisyydessä. Hän esimerkiksi puhui kärsivällisesti järkeä Kainille, varoitti häntä väärintekemisen seurauksista ja selitti, mitä hyvää tottelevaisuudesta olisi tuloksena (1. Moos. 4:6, 7). Hän järjesti niin, että profeetta Natan kertoi Daavidille sydämeen vetoavan vertauksen (2. Sam. 12:1–7). Jehova lähetti ”yhä uudelleen” profeettoja varoittamaan tottelematonta Israelin kansaa (Jer. 7:24, 25). Hän ei odottanut, että israelilaiset katuisivat ennen kuin he olivat saaneet apua. Sen sijaan hän otti aloitteen ja pyysi heitä katumaan.
8 Vanhimmat ottavat mallia Jehovasta, kun he yrittävät auttaa väärin toiminutta veljeä tai sisarta. He toimivat 2. Timoteuksen kirjeen 4:2:n mukaan ja keskustelevat hänen kanssaan ”osoittaen suurta kärsivällisyyttä”. Vanhimman täytyy siis aina pysyä rauhallisena, jotta hän voi motivoida väärintekijää korjaamaan menettelyään. Jos hän turhautuisi tai ärsyyntyisi, tuo veli tai sisar ei ehkä kuuntelisi hänen neuvojaan, vaan tilanne voisi jopa pahentua.
9–10. Miten vanhimmat voivat auttaa väärintekijää ymmärtämään, mikä johti syntiin?
9 Vanhimmat pyrkivät selvittämään, mikä johti syntiin. Heikentyikö veli tai sisar vähitellen hengellisesti siksi, että tutkiminen tai kenttätyö jäi häneltä vähemmälle? Rukoiliko hän vain harvoin tai pinnallisesti? Oliko hän lakannut vastustamasta vääriä haluja? Millaisia valintoja hän oli tehnyt ystävien ja viihteen suhteen, ja miten ne olivat ehkä vaikuttaneet hänen ajatteluunsa? Ymmärtääkö hän, miltä hänen toimintansa tuntui Jehovasta?
10 Kun vanhimmat esittävät hyviä kysymyksiä olematta kuitenkaan liian tungettelevia, he voivat saada väärintekijän avautumaan ja miettimään tarkemmin omaa toimintaansa (Sananl. 20:5). He voivat myös kertoa hänelle vertauksia niin kuin Natan kertoi Daavidille. Ehkä ne auttavat häntä huomaamaan, miksi se, mitä hän teki, oli väärin. Jo ensimmäinen tapaaminen voi saada hänet olemaan pahoillaan menettelystään ja katumaan aidosti.
11. Miten Jeesus kohteli väärintekijöitä?
11 Vanhimmat jäljittelevät Jeesusta. Kun Jeesus puhui tarsolaisen Saulin kanssa, hän esitti herättelevän kysymyksen: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?” Se auttoi Saulia tajuamaan, että hän oli toiminut väärin. (Apt. 9:3–6.) Toisessa tapauksessa Jeesus sanoi ”naisesta, Isebelistä”: ”Minä annoin hänelle aikaa katua.” (Ilm. 2:20, 21.)
12–13. Miten vanhimmat voivat antaa väärintekijälle aikaa katua? (Ks. myös kuva.)
12 Jeesuksen mallin mukaisesti vanhimmat eivät tee nopeasti sellaista päätelmää, että väärintekijä ei tule katumaan. Vaikka jotkut ehkä katuvatkin ensimmäisen tapaamisen aikana, toisilla siihen menee kauemmin. Niinpä vanhimmat voivat järjestää useampia tapaamisia väärintekijän kanssa. Ensimmäisen keskustelun jälkeen hän saattaa jäädä miettimään sitä, mitä vanhimmat sanoivat, ja kenties pyytää Jehovalta anteeksi rukouksessa (Ps. 32:5; 38:18). Myöhemmässä tapaamisessa hänellä voikin olla ihan eri asenne kuin ensimmäisessä.
13 Vanhinten on tärkeää olla empaattisia ja ystävällisiä. He rukoilevat, että Jehova siunaisi heitä, kun he yrittävät auttaa väärin toiminutta tulemaan järkiinsä ja katumaan. (2. Tim. 2:25, 26.)
14. Kenelle kuuluu kunnia siitä, että väärintekijä katuu, ja miksi?
14 Jos väärintekijä katuu, se on suuren ilon aihe (Luuk. 15:7, 10). Pitäisikö siitä antaa kunnia vanhimmille? Muista, mitä Paavali kirjoitti väärintekijöistä: ”Ehkä Jumala antaa heidän katua.” (2. Tim. 2:25.) Kunnia siitä, että väärin toimineen kristityn ajattelutapa ja asenne muuttuvat, ei kuulu kenellekään ihmiselle vaan Jehovalle, joka auttaa häntä tekemään tämän välttämättömän muutoksen. Seuraavaksi Paavali kuvaili, mitä hyvää katumisesta seuraa. Syntiä tehnyt oppii tuntemaan totuuden täsmällisemmin, tulee järkiinsä ja pääsee pois Saatanan ansoista. (2. Tim. 2:26.)
15. Miten vanhimmat voivat jatkaa katuvan väärintekijän auttamista?
15 Komitea järjestää katuvalle väärintekijälle paimennuskäyntejä, jotta hän voi edelleen saada tarvittavaa apua Saatanan ansojen välttämiseen ja oikein toimimiseen (Hepr. 12:12, 13). Vanhimmat eivät tietysti paljasta kenellekään yksityiskohtia siitä, mitä tuo veli tai sisar on tehnyt. Mutta onko silti jotain, mitä seurakunnalle täytyy ilmoittaa?
”OJENNA KAIKKIEN EDESSÄ”
16. Mitä Paavali tarkoitti sillä, että väärintekijää pitäisi ojentaa ”kaikkien edessä”? (1. Timoteukselle 5:20.)
16 Lue 1. Timoteuksen kirjeen 5:20. Paavali kirjoitti nämä sanat Timoteukselle, joka myös oli vanhin. Hän neuvoi, miten tulisi toimia niiden suhteen, ”jotka tekevät syntiä”. Tarkoittiko hän, että ojentaminen tapahtuisi koko seurakunnan edessä? Ei välttämättä. Jakeen alaviitteen mukaan hän sanoi, että väärintekijöitä pitäisi ojentaa ”kaikkien katselijoiden edessä”. Hän tarkoitti pikemminkin sellaisia, jotka jo tiesivät synnistä. He voisivat olla silminnäkijöitä tai sellaisia, joille väärintekijä on kertonut asiasta. Vanhimmat voivat ilmoittaa heille, että tilanne on hoidossa ja että väärintekijää on oikaistu.
17. Mitä seurakunnalle ilmoitetaan joissain tilanteissa ja miksi?
17 Joissain tilanteissa monet seurakuntaan kuuluvista tietävät väärintekotapauksesta tai luultavasti saavat tietää siitä myöhemmin. Silloin ”kaikkiin katselijoihin” sisältyy koko seurakunta. Niinpä vanhin esittää seurakunnalle ilmoituksen siitä, että veljeä tai sisarta on ojennettu. Miksi näin toimitaan? Paavalin sanojen mukaan se on ”varoitukseksi muille”, etteivät hekin tekisi syntiä.
18. Miten vanhimmat toimivat, jos kastettu alaikäinen tekee vakavaa syntiä? (Ks. myös kuva.)
18 Miten toimitaan silloin, jos alle 18-vuotias kastettu julistaja tekee vakavaa syntiä? Silloin vanhimmisto pyytää kahta vanhinta tapaamaan alaikäisen ja hänen kristityt vanhempansa. b Vanhimmat selvittävät, mitä nuoren vanhemmat ovat jo tehneet sen hyväksi, että tämä katuisi. Jos alaikäisellä on hyvä asenne ja tilanne on vanhempien hallinnassa, kaksi vanhinta voivat tulla siihen tulokseen, ettei asiaa tarvitse viedä pidemmälle. Jehovahan on antanut vanhemmille vastuun neuvoa lapsiaan (5. Moos. 6:6, 7; Sananl. 6:20; 22:6; Ef. 6:2–4). Vanhimmat keskustelevat aika ajoin alaikäisen vanhempien kanssa ja varmistavat, että hän saa tarvitsemaansa apua. Toisaalta mitä jos kastettu alaikäinen jatkaa väärää toimintaansa eikä kadu? Siinä tapauksessa vanhimmista koostuva komitea tapaa hänet ja hänen kristityt vanhempansa.
”JEHOVAN KIINTYMYS ON HYVIN HELLÄÄ” JA ”HÄN ON ARMOLLINEN”
19. Miten vanhimmat jäljittelevät Jehovaa, kun he auttavat väärintekijää?
19 Komiteoissa palvelevat vanhimmat vastaavat Jehovalle siitä, että seurakunta pysyy puhtaana (1. Kor. 5:7). Tietenkin he myös toivovat, että väärintekijä katuu. Kun vanhimmat auttavat häntä, he yrittävät säilyttää myönteisen asenteen, koska he haluavat jäljitellä Jehovaa, jonka ”kiintymys on hyvin hellää” ja joka ”on armollinen” (Jaak. 5:11). Apostoli Johanneksella oli juuri tällainen asenne. Hän sanoi: ”Rakkaat lapseni, kirjoitan teille tämän, jottette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin tekee synnin, meillä on Isän luona auttaja, Jeesus Kristus, joka toimii oikein Jumalan silmissä.” (1. Joh. 2:1.)
20. Mitä seuraavassa kirjoituksessa on odotettavissa?
20 Valitettavasti joissain tapauksissa väärintekijä ei halua katua, ja silloin hänet täytyy poistaa seurakunnasta. Miten vanhimmat käsittelevät tällaiset tilanteet? Sitä mietitään tämän kirjoitussarjan viimeisessä osassa.
LAULU 103 Paimenet ovat lahja Jehovalta
a Aiemmin näistä komiteoista käytettiin nimitystä oikeuskomitea. Emme enää käytä tätä ilmausta, koska seurakunnan asioissa tuomitseminen on vain yksi osa näiden komiteoiden toimintaa. Vastaisuudessa kutsumme niitä vanhimmista koostuviksi komiteoiksi.
b Nämä vanhempia koskevat ohjeet soveltuvat myös muihin huoltajiin.