KANADALAINEN Jehovan todistaja Don on ottanut omaksi erikoisalueekseen ihmiset, jotka asuvat kadulla. Hän kertoo eräästä tällaisesta ihmisestä: ”Koditon Peter oli yksi likaisimmista miehistä, jonka olin koskaan nähnyt sivukujilla. Hänen olemuksensa oli vastenmielinen, ja ihmiset kiersivät hänet kaukaa. Häntä oli monet kerrat yritetty auttaa, mutta hän oli aina torjunut tällaiset yritykset.” Don oli kuitenkin kärsivällinen ja kävi yli 14 vuoden ajan aina silloin tällöin juttelemassa ystävällisesti tälle kodittomalle miehelle.

Erään kerran Peter kysyi Donilta: ”Mikset jätä minua rauhaan niin kuin kaikki muutkin? Miksi olet kiinnostunut minusta?” Don käytti tahdikkaasti kolmea raamatunkohtaa ja toivoi niiden koskettavan Peterin sydäntä. Ensiksi hän kysyi, tiesikö Peter, että Jumalalla on nimi, ja pyysi häntä lukemaan tämän nimen suoraan Raamatusta, psalmista 83:18. Sitten Don halusi näyttää, miksi hän oli kiinnostunut Peteristä. Hän pyysi Peteriä lukemaan Roomalaiskirjeen 10:13, 14:n, jossa sanotaan, että ”jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu”. Lopuksi Don luki Matteuksen 9:36:n ja pyysi vielä Peteriä itseään lukemaan sen. Siinä sanotaan: ”Nähdessään ihmisjoukot hän [Jeesus] tunsi sääliä heitä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta.” Peter kysyi kyyneleet silmissä: ”Olenko minä yksi noista lampaista?”

Peter alkoi muuttua. Hän peseytyi, leikkasi partansa siistiksi ja puki ylleen paremmat vaatteet, jotka Don antoi hänelle. Siitä lähtien Peter huolehti ulkoasustaan.

Peter piti päiväkirjaa. Ensimmäiset merkinnät olivat synkkiä ja ilottomia mutta myöhemmät olivat sävyltään erilaisia. Kerran hän kirjoitti: ”Tänään opin Jumalan nimen. Kun rukoilen, voin nyt rukoilla Jehovaa. On mahtavaa  tietää hänen nimensä. Don sanoo, että Jehova voi olla ystäväni, jolla on aina aikaa kuunnella minua riippumatta ajankohdasta tai asiasta.”

Peterin viimeiset merkinnät oli osoitettu hänen sisaruksilleen. Hän kirjoitti:

”Tänään vointini ei ole hyvä. Luulen, että ikä on alkanut painaa. Mutta vaikka elämäni päättyisi tänään, tiedän, että näen ystäväni [Donin] jälleen paratiisissa. Jos luette tämän, minua ei enää ole. Mutta jos näette hautajaisissani miehen, joka ei näytä kuuluvan porukkaan, puhukaa hänen kanssaan. Ja luettehan tämän pienen sinisen kirjan [viittaa Raamatun tutkimisen apuvälineeseen ”Totuus joka johtaa ikuiseen elämään”, jonka Peter oli saanut vuosia aikaisemmin]. * Siinä sanotaan, että näen vielä ystäväni paratiisissa. Uskon siihen koko sydämestäni. Rakkaudella veljenne Peter.”

Peterin hautajaisten jälkeen hänen sisarensa Ummi selitti: ”Pari vuotta sitten Peter otti minuun yhteyttä. Ensimmäistä kertaa vuosiin hän näytti onnelliselta. Hän jopa hymyili.” Ummi sanoi Donille: ”Luen sen kirjan, koska jos jokin kosketti veljeäni, sen täytyy olla jotain erityistä.” Ummi oli myös halukas keskustelemaan jonkun Jehovan todistajan kanssa uudemmasta kirjasta Mitä Raamattu todella opettaa?

Myös me voimme ilmaista aitoa kiinnostusta ja olla kärsivällisiä kaikenlaisia ihmisiä kohtaan, onpa heidän ulkoinen olemuksensa millainen tahansa (1. Tim. 2:3, 4). Meillä voi olla mahdollisuus auttaa Peterin kaltaisia ihmisiä, joiden karkean ulkokuoren alla on hyvä sydän. Voimme olla varmoja, että Jumala ”näkee, millainen sydän on”, ja saa totuuden kasvamaan oikeamielisten ihmisten sydämessä (1. Sam. 16:7; Joh. 6:44).