LAULU 159
Ylistä Jehovaa
1. Oi Jehova, olet Korkein,
ei ole vertaistasi.
Kuinka voin kylliksi kiittää,
kun saan olla ystäväsi?
Taivasta katson ja mietin
mahtavaa loistoa sen.
Ihminen on kovin pieni
ja silti saa sun rakkauden.
(KERTOSÄE)
Korkeuksiin kohoaa laulumme.
Se on laulu sinulle.
Ikuisuuksiin sinua palvomme.
Nimi majesteettinen
ylistyksen ansaitsee.
2. Päivästä päivään sua palvon.
Lahjani tuon sinulle.
Töistäsi muillekin kerron,
sen ylpeyttä tuntien teen.
Onnellisuus minut täyttää,
kun sua palvella saan.
Näin elämän tahdon käyttää,
sun vuoksesi teen mitä vaan.
(KERTOSÄE)
Korkeuksiin kohoaa laulumme.
Se on laulu sinulle.
Ikuisuuksiin sinua palvomme.
Nimi majesteettinen
ylistyksen ansaitsee.
3. Aurinkokuntamme kauneus,
maapallon ihmeellisyys...
Kiittämään kaikkeuden Luojaa
saa töittensä täydellisyys.
Taidetta, viisautta, voimaa
luonnossa katsella saan.
Kunnia ei kuulu muille
kuin Luojalle ainoastaan.
(KERTOSÄE)
Korkeuksiin kohoaa laulumme.
Se on laulu sinulle.
Ikuisuuksiin sinua palvomme.
Nimi majesteettinen
ylistyksen ansaitsee.
(Ks. myös Ps. 96:1–10; 148:3, 7.)