RAAMATUN JAKEITA SELITETTYNÄ

1. Mooseksen kirja 1:1 – ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan”

TOISTA

”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1, Uuden maailman käännös)

”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1, Kirkkoraamattu 1992)

1. Mooseksen kirjan 1:1:n merkitys

Tämä Raamatun ensimmäinen lause ilmaisee kaksi tärkeää tosiasiaa. Ensiksikin ”taivaalla ja maalla” eli aineellisella maailmankaikkeudella on ollut alku. Toiseksi Jumala on luonut ne (Ilmestys 4:11).

Raamattu ei kerro, kuinka kauan sitten tai millä tavalla Jumala loi maailmankaikkeuden. Siinä kuitenkin sanotaan, että hän käytti kaiken luomisessa ”suurta dynaamista energiaansa ja kunnioitusta herättävää voimaansa” (Jesaja 40:26).

Jakeessa käytetty sana ”loi” on käännetty heprean verbistä, jota käytetään yksinomaan Jumalan toiminnasta. a Raamatussa vain Jehova b Jumalasta puhutaan Luojana (Jesaja 42:5; 45:18).

1. Mooseksen kirjan 1:1:n konteksti

Tämä Raamatun ensimmäinen jae on johdanto luomiskertomukseen, joka on 1. Mooseksen kirjan kahdessa ensimmäisessä luvussa. 1. Mooseksen kirjan 1:1–2:4:ssä kerrotaan lyhyesti, miten Jumala loi maan ja kaiken elollisen sen päälle, mukaan lukien ensimmäisen miehen ja naisen. Tämän jälkeen Raamattu kertoo yksityiskohtaisemmin ihmisen luomisesta (1. Mooseksen kirja 2:7–25).

1. Mooseksen kirja kertoo Jumalan tehneen luomistyötä kuusi ”päivää”. Luomispäivät eivät olleet kirjaimellisia 24-tuntisia päiviä vaan ajanjaksoja, joiden pituutta ei ole määritelty. ”Päivällä” voidaan tarkoittaa muutakin kuin 24-tuntista ajanjaksoa. Tämä käy ilmi 1. Mooseksen kirjan 2:4:stä, jossa sanoja ”päivä” ja ”aika” käytetään synonyymeinä, kun kaikista kuudesta luomispäivästä yhteensä puhutaan yhtenä ”päivänä”.

1. Mooseksen kirjan 1:1:een liittyviä yleisiä käsityksiä

Käsitys: Jumala loi aineellisen maailmankaikkeuden muutamia tuhansia vuosia sitten.

Tosiasia: Raamattu ei kerro, milloin maailmankaikkeus luotiin. 1. Mooseksen kirjan 1:1 ei ole ristiriidassa maailmankaikkeuden ikää koskevien nykyisten arvioiden kanssa, joiden mukaan se on miljardeja vuosia vanha. c

Käsitys: 1. Mooseksen kirjan 1:1:n mukaan Jumala on osa kolminaisuutta, koska heprean ”Jumalaa” vastaava sana on monikkomuodossa.

Tosiasia: Arvonimeä ”Jumala” vastaava heprean sana ʼElohím on monikossa, joka ilmaisee majesteettisuutta tai ylhäisyyttä, ei persoonien määrää. Tietosanakirjassa New Catholic Encyclopedia todetaan, että 1. Mooseksen kirjan 1:1:ssä monikkomuotoisen sanan ʼElohím yhteydessä käytetään aina yksikkömuotoista verbiä, koska ʼElohím on ylhäisyyttä, ei määrää, osoittava monikkomuoto samoin kuin kuninkaallinen ”me” (2. painos, 6. osa, s. 272).

Lue 1. Mooseksen kirjan 1. luku ja sitä selittävät alaviitteet ja rinnakkaispaikkaviitteet.

a Eräs raamatunkäännös sanoo tästä sanasta: ”Heprean verbin bara’ ’luoda’ subjektina ei ole aktiivilauseessa koskaan ihminen. Bara’ viittaa ainoastaan Jumalan toimintaan.” (HCSB Study Bible s. 7.)

b Jehova on Jumalan nimi (Psalmit 83:18, joissakin käännöksissä 83:19).

c Eräs raamatunselitysteos toteaa ajanjaksosta, johon sanalla ”alussa” käännetty heprean ilmaus viittaa: ”Tämä ilmaus ei kerro täsmällisesti ajanjakson pituutta.” (The Expositor’s Bible Commentary, tarkistettu laitos, 1. osa, s. 51.)