A C CH D E F G H I J K L M N O P Q R S T W Z

A

• Aamajaa.

  Nia chi wayuu nnojoikai eküin wanee kasa soʼu jeʼra kaʼi. Aamajapuʼushii na israelitakana soʼu tü Kaʼi Alatinnakalü oʼu Naainjala, soʼu neʼrüin müliaa jee soʼu nachuntuin kaalinwaa nümüin Maleiwa. Naikaleʼera akuwaʼipat na judíokana pienchisü sukuwaʼipa aamajaa juyawai, naaʼinrüin tia süpüla sotuinjatüin naaʼin tü kasa mojusü alatakat namüin. Nnojotsü achuntunuin namüin na anoujashiikana naamajüinjanain (Esd 8:​21; Is 58:6; Mt 4:2; 9:14; Lu 18:12; Alu 13:2, 3; 27:9).

• Abismo.

  Tü pütchikat «ábyssos» makat suluʼu griego, «oʼutusü maʼin», «meinnotsat» maluʼulu tia. Ashajünüsü tia pütchikat suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego süpüla süküjünüin müin ishiruʼukai naaʼin wanee wayuu. Eesü shiyaawasere shia tü amuuyuukat, eepejeʼe waneirua kasa kayaawaseka shia (Lu 8:31; Ro 10:7; Ap 20:3).

• Acaya.

  Shia wanee mma suluwataaka aaʼu Roma, uuchumüinsü shia saaʼujee Grecia, achuntuna anüliat shia suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. Shia Corinto saaʼinsüka maʼin tia mmakat. Shialeʼeya süpüshi Acaya tü mma kanüliakat Peloponeso otta tü mma pasanainkat sünain Grecia (Alu 18:12). Pünaʼla tia suluʼu tü kanüliakat «Sooʼomüin pütchi B13».

• Agente Principal.

  «Ekiipüʼü» maluʼulu tia suluʼu griego. Niaʼaya wekiipüʼükai Jesucristo süpüla taashinjanain nutuma na wayuu oonookana waneepia nümaa Maleiwa, naaʼinrüin tia süpüla taashinjanain naya suulia naainjala jee süpüla katüinjatüin noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (Alu 3:15; 5:31; Heb 2:10; 12:2).

• Aguijada.

  Shia wanee wunuʼu kanainka wanee kachueera kasakat eʼichi. Eepuʼusü tia namaʼana na apünajüliikana, nasaʼijapuʼuin tü namüʼlüinkat shiiʼiree kakuweein shia. Tü pütchi nujuʼitirakat wanee wayuu eekai kekiin maʼin atanatkat saaʼin wayuu müsü aka saaʼin tü wunuʼu kasakat eʼichi. Tü pütchi «ojunaka süsaʼa» makat suluʼu tü Bibliakat, nia saashajaaka achiki chi paaʼa ojunakai nüsaʼa sooʼomüin tü wunuʼu kasakat eʼichi süka jashichin nia saalinjee nüsaʼijünüin süka (Alu 26:14; Jue 3:31).

• Ajenjo.

  Wunuʼulia tia sümaa nnojoluin atalin tü süsaʼakat, ishisü maʼin shia sümaa alin maʼin seejuu. Suluʼu Apocalipsis 8:11 «ajenjo» münüsü tü kanüliakat absintio, ishisü maʼin jee outasiroʼu shia.

• Aʼajülee.

  Eesü saainjünüle tia süka ipa, pootshi, wanee ipa miyoʼu jee shiale süka taapüla eʼitaanaka atoutajee ooro, pülaata jee shiale cobre. Aʼajünapuʼusü wanee kasa saaʼu jee shiale wunuʼu jemeta  eejuut süpüla nuʼuwaajünüin Maleiwa. Suluʼu tü palajatkat kuatta eejatkat suluʼu tü aʼwaajülee aainjuushikat süka loona jee suluʼu tü miichi aʼwaajüleekat, eejatü wanee aʼajülee joʼuuchon aainjuushi süka ooro süpülajatü aʼajaa wunuʼu jemeta eejuut. Aainjuushi tia aʼajüleekat süka taapüla jee shiʼitaanaka ooro sutoutajee. Eejatü wanee aʼajülee miyoʼu süpaʼa tü paatiakat, aainjuushi shia süka cobre, süpülajatü shia aʼajaa shiʼiruku mürüt. Eepuʼusiaʼaya aʼajülee natuma na aʼwaajakana shiyaakua maleiwayaasü (Éx 39:38, 39; 1Re 6:20; Mt 5:23, 24; Lu 1:11; Alu 17:23).

• Aʼluwajirawaa akuwaʼipaa.

  «Pornéia» maluʼulu tia pütchikat suluʼu griego. Tia shia tü naainjakat wanee wayuu eekai nuʼluwajiraain nukuwaʼipa, tü niyoutakalü achiki Maleiwa. Eeshi chira eekai kawalaʼatain atuma nuʼwayuuse, eesü wayuu eekai maaʼin, eeshii na aʼluwajiraakana nakuwaʼipa sümaa nnojoluin kasaalüin naya, eeshii na jaleetshiikana jee na aainjiraakana nakuwaʼipa sümaa mürüt. Aküjünüsü suluʼu Apocalipsis süchiki wanee wayuu maaʼinsat, «Babilonia tü Kojutukalü Atumawaa» münüsü. Shiyaawasesü shia tü iküleesia eekat maaʼulu, wanaawasü shia namaa na sülaülashiikana mma shiiʼiree kojuteein shia atumaa jee wainmain kasa sümaʼana (Ap 14:8; 17:2; 18:3; Mt 5:32; Alu 15:29; Gal 5:19).

• Aʼwaajülee.

  Chapuʼusü tia Israel, shia wanee miichi akumajünaka chaa Jerusalén, shia süchikumüinka tü aʼwaajülee aainjuushikat süka loona, chapuʼushi aʼwaajünüin Maleiwa natuma na israelitakana. Nukumajirüin Salomón tü palajatkalü aʼwaajülee jee najaʼttiraka shia na Babiloniajeʼewaliikana. Nukumajiraka Zorobabel wanee aʼwaajülee shiiʼiraka naleʼejapa na israelitakana Babiloniajee jee nunoutaka shia mapa Herodes chi Kojutukai atumawaa. Nipia Jehová eesü sümünüle tü aʼwaajüleekat (Mt 21:13; Lu 11:51; 1Cr 29:1; 2Cr 2:4; Mt 24:1). Pünaʼla tia suluʼu tü kanüliakat «Sooʼomüin pütchi B11».

• Alabastro.

  Tia shia wanee amüchichon süta colonia. Aainjuushi süka wanee ipa chapuʼuka süʼütpaʼa tü pueulo kanüliakat Alabastrón tü chakat Egipto. Mouuisü sunut tia amüchichonkat otta ekerousejaanawaisü shia suulia sujuʼitüin seejuu, jama kojutuin maʼin tia coloniakat. Alabastro münüsü mapa tü ipa saainjünakalü aka tia amüchichonkat (Mr 14:3).

• Alfa otta omega.

  Tü pütchikat «Alfa» shia tü palajatkat leetüra suluʼu griego otta «Omega» shia tü chiiruaajatkat leetüra. Apünüintuasü ashajünüin tia pütchikat suluʼu niain Maleiwa aashajaanüin achiki suluʼu tü karaloʼutakat Apocalipsis. «Chi Shikiishikai wanee kasa otta taya Sajaʼttakai akajee wanee kasa» jee shiale «suʼttiajeekai otta sajaʼttiamüinkai wanee kasa» maluʼulu tü pütchikat «Alfa otta Omega» (Ap 1:8; 21:6; 22:13).

• Alma (Aaʼin).

  Shia alma münaka tü pütchikat néfesh suluʼu hebreo otta psykhḗ suluʼu griego. Ekirajaana anainrü jamüin sukuwaʼipa tia pütchikat suluʼu Bibliakat, wayaawataka saaʼu shiain alma münüin  amüin (1) wayuu, (2) mürüt jee wüchii maʼleekalia, (3) katüle soʼu wayuu, mürüt jee wüchii (Gé 1:20; 2:7; Nú 31:28; 1Pe 3:20; jee müsia noota). Sükajee tü pütchikat néfesh otta psykhḗ eeshi niale aashajaanüin achiki wanee wayuu aaʼinrakai wanee kasa süka süpüshuaʼa naaʼin (Dt 6:5; Mt 22:37). Eesü shiale aashajaanüin achiki tü suchuntaakat naaʼin wanee wayuu jee tü keeʼireekat naaʼin. Eesü shiale aashajaanüin achiki wanee kasa eekai outuin (Nú 6:6; Pr 23:2; Is 56:11; Ag 2:13).

• Aluwataajeechi Maleiwa (Reino de Dios).

  Achuntunawaisü tia pütchikat süpüla süküjünüin niain miyoʼushin Maleiwa saaʼu kasa süpüshuaʼa. Nia niʼitaaka Maleiwa Cristo Jesús süpüla niainjachin aluwataain (Mt 12:28; Lu 4:​43; 1Co 15:50).

• Alüʼütsü sükalia süpüla sajaʼttüin kasa mojusü (últimos días).

  Achuntunawaisü tia pütchikat süküjünapa achiki tü kasa alatajatkat saashin tü Bibliakat jee achuntunusia waneirua pütchi maʼaka saaʼin «sülüʼütpa süpüla sajaʼttüin tü kaʼikat». Sükajee tia shia aküjüneeka achiki eein waneirua kasa alüʼütka maʼin akalia süpüla ajaʼttaa (Eze 38:16; Da 10:14; Alu 2:17). Eesü kojuyale juya tü choʼujaakat süpüla sajaʼttüin wanee kasa otta eesü kakaliale maʼin shia, oʼunusü tia süchiirua tü kasa alatajatkat naashin Maleiwa. Ashajünüsü tia pütchikat suluʼu tü Bibliakat süpüla süküjünüin achiki sülüʼülüin tü kaʼi sajaʼtajatkalü oʼu tü kasa mojusü eekat maaʼulu, alatüsü tia soʼu yaain Jesús (2Ti 3:1; Snt 5:3; 2Pe 3:3).

• Amén.

  ‹Kasataalejeseʼe müin tia› maluʼulu tia pütchikat jee shiale ‹meeriaʼayan› sümüle. Tü pütchikat ‹amán› makat suluʼu hebreo ‹ekeraajeerü waneepia› maluʼulu jee shiale ‹anoujuna anainrü› sümüle. Nüküjapuʼuin tia wanee wayuu anale nümüin wanee pütchi apansaajünakat, anale nümüin tü nuchuntakat wanee wayuu nuʼuraajapa jee shiale wanee pütchi aküjünakat. «Amén» münüshi Jesús suluʼu Apocalipsis (Dt 27:26; 1Cr 16:36; Ro 1:25; Ap 3:14).

• Amuuyuu.

  Shiale minúsculain tü palajatkat leetüra shia süküjeeka achiki tü amuuyuu niʼitaanakalü aluʼu wanee wayuu. Shiale mayúsculain tü palajatkat leetüra shia süküjeeka achiki tü pütchi «Seol» makat suluʼu hebreo otta tü pütchi «Hades» makat suluʼu griego. Shiale ashajünüin tü palajatkat leetüra süka mayúscula suluʼu tü Bibliakat, shia süküjaka achiki eere na outushiikana, nnojoluin kasain naaʼinrüin otta nnojoluin kasain natüjaain aaʼu (Gé 47:30; Ec 9:​10; Mt 27:61; Alu 2:​31).

• Apóstol.

  «Aluwataaushi» maluʼulu tia pütchikat. Aluwataaushi Jesús jee aluwataaushi waneinnua wayuu süpüla nakaalinjain wayuu, nayapejeʼe aluwataaushi münüin maʼin amüin na polooshiikana piamamüin nikirajüin Jesús, na nüneekajalakana süpüla nünüikimaainjanain naya (Mr 3:14; Alu 14:14).

• Arcángel.

  «Sülaüla aapiee» maluʼulu tia. Saashin tü Bibliakat waneeshia chi Arcángel münakai. Miguel nünülia chi sülaülakai aapiee saashin tü Bibliakat (Da 12:1; Jud 9; Ap 12:7).

• Areópago.

  Shia wanee namüna chapuʼuka Atenas, palaamüinsü sümaa wopumüin saaʼin saaʼujee tü kanüliakat Acrópolis. Areópago  münapuʼushii na laülaashii anoutakana sukuwaʼipa wanee kasa chayaa. Amaanüshi Pablo natuma waneinnua wayuu napüshi na kanüliakana «epicúreos» jee napüshi na kanüliakana «estoicos» chaa saaʼumüin tü kanüliakat Areópago süpüla nüküjain namüin tü nunoujakalü anain (Alu 17:19).

• Armagedón.

  Har Meghiddóhn münüsü suluʼu hebreo, «tü uuchi chakat Meguidó» maluʼulu tia. Shia Armagedón münaka «tü atkawaa eejeetkat soʼu tü nükaliakat chi Maleiwa Pülashikai maʼin». Soʼu kaʼikat tia outkajeʼennüinjana na sülaülashiikana mma süpüla natkaainjanain nümaa Jehová (Ap 16:14, 16; 19:11-21). Paashajeʼera süchiki tia eere süküjünüin jamaluʼuluin tü pütchikat MÜLIAA MAʼIN.

• Ashantanajaa.

  Ashantanajiraapuʼusü wayuu süka ipachein jee shiale süka saʼatachein wunuʼu süpüla süneeküinjatüin wanee kasa. Sünaajaapuʼuin shia wayuu suluʼu suwotsiiase süsheʼin jee shiʼitaanüle suluʼu wanee iita sümaa shiʼyuunannüin. Nütüjaa aaʼu wanee wayuu tü kasa nüneekajatkat sükajee tü ipachon jee saʼatachon wunuʼu niyuʼlakat. Saainjapuʼuin wayuu tia süchikijee suʼuraajüin (Mt 27:35; Alu 1:26).

• Asia.

  Asia münüsü suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego tü mma suluwataapuʼukalü aaʼu Roma chaa wopumüin saaʼujee tü mma Turquía münakat maaʼulu. Asia münüsü waneirua mma pasanainka sünain palaa maʼaka saaʼin Samos otta Patmos. Shia Éfeso saaʼinsüka maʼin tia mmakat (Alu 20:16; Ap 1:4). Pünaʼla tia suluʼu tü kanüliakat «Sooʼomüin pütchi B13».

• Asoʼirawaa aaʼin süchikijee outaa.

  «Ayaʼleraa» jee «atameʼeraa» maluʼulu tü pütchikat anástasis suluʼu griego. Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat eein mekietsatshii wayuu asoʼireʼennakana aaʼin nutuma Jehová süchikijee outaa, müshia Jesús asoʼireʼennüsü naaʼin. Asoʼiraasü saaʼin wayuu nutuma Elías, Eliseo, Jesús, Pedro jee müshia Pablo, nia Maleiwa aapaka nüpülain namüin süpüla nasoʼireʼerüin saaʼin wayuu süchikijee outaa. Choʼujaasü «nasoʼireʼennüin aaʼin süchikijee outaa na wayuu lotokana akuwaʼipa otta na wayuu nnojoliikana lotuin akuwaʼipa», choʼujaasü tia süpüla shikeraajüin tü kasa nüchekakalü achiki Jehová (Alu 24:15). Aküjünüsiaʼaya suluʼu tü Bibliakat nachiki na asoʼiraakana aaʼin palajana süchikijee outaa, naya makana akuwaʼipa na nuwalayuukana Jesús, na aneekuushikana sükajee nüpülain Maleiwa (Flp 3:11; Ap 20:5, 6; Jn 5:28, 29; 11:25).

• Asüüshi oʼyotunaka.

  Shia tü wiino oʼyotunapuʼukat saaʼu tü aʼajüleekat wanee kasa nümüin Maleiwa, aapünapuʼusü tia sümaa tü wane kasa asülajünapuʼukat nümüin Maleiwa. Aashajaashi Pablo süchiki tia asüüshi oʼyotunakat süpüla sütüjaanüin aaʼu niʼyataweein maʼin sünain akaalinjaa na nuwalayuukana (Nú 15:5, 7; Flp 2:17).

• Ayaawajawaa suulia kaainjalaa.

  Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat niyaawajaain wanee wayuu suulia naainjala nunoutule nukuwaʼipa jee shiimainre mojuin naaʼin saalinjee tü naaʼinrapuʼukat jee saalinjee nnojoluin naainjain wanee kasa. Shiimainre niyaawajaain wanee wayuu suulia naainjala nunoutuin nukuwaʼipa (Mt 3:8; Alu 3:19; 2Pe 3:9).

 C

• Cepo.

  Shia wanee kasa eʼitaanapuʼukat nünain wanee wayuu süpüla kasalajanainjatüin naainjala nümüin. Nnojoishi jalapünaainjachin nia shiʼitaanapa nünain tü kanüliakat cepo. Eesü shiale neʼe süʼlatiraluʼupünaain taapüla nüsaʼa jee eeshi nnojoireere nukutulaain. Eesü shiʼitaanüle süʼlatiraluʼupünaa taapüla tü nüsaʼakat, tü nütünakat jee müsia tü nunutkat (Jer 20:2; Alu 16:24).

• César.

  Neʼiruku tia na wayuu chejeʼewaliikana Roma, eʼraajünapejeʼe mapa na aluwataashiikana saaʼu Roma sükajee «César» namünüin. Ashajünüsü suluʼu Bibliakat nanülia waneinnua aluwataalii maʼaka naaʼin Augusto, Tiberio otta Claudio. Mayaapejeʼe nnojoluin suchuntunuin nünülia Nerón suluʼu tü Bibliakat, eʼraajünüshi nia sükajee «César» nümünüin. Suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego eeshii César namünüle na sülaülakana mma (Mr 12:17; Alu 25:12).

• Circuncisión.

  Shia süchotoonüle süta nükorolo wanee wayuu. Nuchuntuin Maleiwa nümüin Abrahán nüchoteʼerajatüin süta nükorolo jee nuchuntuin shia namüin na nüikeyuukana Abrahán. Nnojotpejeʼe achuntunuin tia namüin na oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Cristo. Eesü shiyaawasere shia wanee kasa ashajünakat suluʼu tü Bibliakat (Gé 17:10; 1Co 7:19; Flp 3:3).

• Conciencia (Aaʼin).

  Na wayuu ashajakana tü Bibliakat nashajawalin tü pütchikat «aaʼin» süpüla naküjain süchiki tü saaʼinkalüjaʼa maʼin wayuu jee süpüla naküjain süchiki waneirua kasa aʼwanaajireʼennaka sümaa tü waaʼinkat. «Syneidesis» eesü sümünüle tia suluʼu griego, «atüjawaa saaʼu wanee kasa» maluʼulu tia jee shiale «atüjawaa saaʼu wakuwaʼipa». Müsü süküjakai saaʼin tü waaʼinkat tü kasa waainjakat jee süsalashii waya sutuma, wayaawataka saaʼu tü kasa waainjakat, tü wakuwaʼipakat sümaa tü kasa waneekakat. Eekalaka süpüla waneeküin wanee kasa eekai anain sutuma tü waaʼinkat jee eeshii saapirüle waya suulia waainjain kasa mojusü (Ro 2:14, 15; 9:1).

• Cristo.

  Shia wanee pütchi eʼraajünaka aka Jesús. Khristós maluʼulu suluʼu griego, «Mesías» jee «aneekuushi» maluʼulu tia suluʼu hebreo (Mt 1:16; Jn 1:41).

CH

• Chi laülaashikai napüleerua na sacerdotekana.

  Nia kojutuka atumawaa naʼakajee na sacerdotekana, shia aküjünaka tia sünain tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés. Nia asoutaka nümüin Maleiwa naaʼu na israelitakana jee jülüjasü naaʼin naʼyataain na wane sacerdotekana. Nia neʼe keraaka süpüla ekerotoo suluʼu tü Kuatta Wulekat maʼin eejatka shiinaluʼu tü aʼwaajülee aainjuushikat süka loona jee suluʼu tü miichi aʼwaajüleekat. Uwatua neʼe nikerotüin süpüla juyakat soʼu tü Kaʼi Alatinnakalü oʼu Naainjala na Israelitakana. «Chi laülaashikai napüleerua na sacerdotekana» münüshi Jesucristo (Le 16:2, 17; 21:10; Mt 26:3; Heb 4:14).

• Chi Nüchonkai David.

  Nia Jesús eʼraajünaka süka «Nüchon David» nümünüin jee atüjaana aaʼu sükajee tia niain aneekünüin nutuma Maleiwa süpüla aluwatawaa süka nülüin nia David (Mt 12:23; 21:9).

• Chi süchonkai wayuu.

  Suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo  nünüliasü tia atumawaa Ezequiel nümaa Daniel süpüla sütüjaanüinjatüin aaʼu naatain nakuwaʼipa naya wayuukana nuulia Maleiwa, chi kajünalakai naya sünain eʼikajaa nünüiki (Eze 3:17; Da 8:17). Mekiisattua shikii süshajünüin tü pütchikat «Süchonkai Wayuu» suluʼu tü karaloʼuta nüshajalakat Mateo, Marcos, Lucas otta Juan jee nünüliasü Jesús tia atumawaa. Wayuu Jesús süka wayuuin tü niikat, nnojoishi niain wanee meʼrujusai wayuuyaakai neʼe. Sükajee «Süchonkai Wayuu» nümüin Jesús ayaawatüna aaʼu nikeraajeerüin tü ashajünakat suluʼu Daniel 7:13, 14 (Mt 19:28; 20:28).

D

• Denario.

  Nanneetse tia na chejeʼewaliikana Roma, aainjuushi süka pülaata. Eetaasü maʼaka 3,85 g saawain, eesü niyaakua César sünain wane saʼata. Shia nükanainpuʼuka tia wanee wayuu soʼu wanee kaʼi. Nawalaajiapuʼusü tia na judíokana nümüin César (Mt 22:17; Lu 20:24). Pünaʼla tia suluʼu tü kanüliakat «Sooʼomüin pütchi B14».

• Diezmo.

  Sünainjee poloosü kasa eeka nümaʼana wanee wayuu, aapüinjachi nia waneesia nümüin Maleiwa (Mal 3:10; Dt 26:12; Mt 23:23; Heb 7:5). Aküjünüsü sünain tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés saapünajatüin waneesia kasa namüin na leviitakana sünainjee poloosü kasa eekai namaʼanain na israelitakana, aapünajatü juyawai namüin süpüshi tü aʼttieekat, tü paaʼakat, tü kaaʼulakat jee tü anneetkat. Sünainjee poloosü kasa eekai saapünüin namüin na leviitakana, naapajatü waneesia namüin na sacerdote nüikeyuukana Aarón. Eesia waneirua sukuwaʼipa tü kanüliakat diezmo. Nnojotsü choʼujaain nasülajüinjatüin tia na anoujashiikana.

• Dracma.

  Aküjünüsü suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego nanneetsein shia na chejeʼewaliikana Grecia, aainjuushi süka pülaata. 3,4 g saawain sümaiwa paala (Mt 17:24). Pünaʼla tia suluʼu tü kanüliakat «Sooʼomüin pütchi B14».

E

• Eewaa (Presencia).

  Sünain waneirua pütchi ashajünakat suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego, achuntunusü tü pütchikat «eewaa» süpüla süküjünüin eeichipain Jesús sünain Aluwatawaa nutuma Maleiwa soʼujeʼereeya nüneekünüin otta eeshi nia sülüʼütpa süpüla sajaʼttajatüin tü kasa alatakat sainküin mma. Tü pütchikat «yaaichipa Cristo» makat nnojotsü shiain nüntalaa nümüin sümaa nuʼunamaatüin nüchikuaʼa, kakalia tia makat (Mt 24:3).

• Eʼitawaa ajapü saaʼu shikii wayuu (Imponer las manos).

  Niʼitaapuʼuin najapü wanee wayuu naaʼu wane yalejee süpüla niʼitaain najapuluʼu wanee aʼyatawaa, süpüla anainjatüin nukuwaʼipa, süpüla naawalaain suulia wanee ayuulii jee shiale süpüla nütüjain süpüleerua wanee kasa nutuma Maleiwa (Nú 27:18; Alu 19:6; 1Ti 5:22).

• Espíritu.

  Tü pütchikat rúaj münakat suluʼu hebreo jee pnéuma münakat suluʼu griego, «espíritu» maluʼulu. Wainma tü süküjeekalü achiki tia pütchikat. Nnojotsü süpüla shiʼrüinjatüin shia wayuu jee sütchin shia wanee kasa. Eesü shiale süküjeein achiki (1) tü joutaikat, (2) sütchin saaʼin tü kasa eekat mmapaʼa, (3) tü naainjakalü eeʼiree wanee kasa, tü naainjakalü aaʼujee shia jee tü nüküjakalü aaʼujee wanee pütchi  (4) pütchi sümaʼanajeejatka wanee kasa eekai meʼrujuin (5) eeshi niale Maleiwa, na aapieekana jee müsia tü yolujaakalüirua (6) jee shiale tü nüpülainkat Maleiwa (Éx 35:21; Sl 104:29; Mt 12:43; Lu 11:13).

• Eunuco.

  Wayuu akapajuushi maluʼulu tia. Wayuu piuuna jee naaʼinmajüin wanee aluwataasü sümaʼaleeya nuʼwayuuseirua chi aluwataashikai. Eunuco münüshia chi wayuu aʼyataakai niʼipajee wanee aluwataashi jaʼitashi nnojolin nükapajuushin. Eunuco münüshii na maʼwayuusekana shiiʼiree naʼyataweein nümüin Maleiwa, nachecherüin naaʼin suulia kaʼwayuusee (Mt 19:12; Est 2:15; Alu 8:27).

F

• Fariseo.

  Wayuu kojutushii maʼin naya atumawaa, oʼunapuʼushii naya süchiirua tü nekirajapuʼukalü anain na judío namaiwajanakana. Nnojoishii napüshin naya na sacerdotekana, oonoopejeʼe naya sümaa süpüshuaʼa tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés otta kojutusü maʼin namüin tü kasa nekirajakalü anain maʼaka kojutuin namüin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés (Mt 23:23). Nayouta achikirü nakuwaʼipapala na wayuu sejenakana Grecia. Kojutushii maʼin naya sutuma wayuu sünainjee natüjain maʼin süpüleerua tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés jee süka natüjain maʼin süpüleerua tü naaʼinrapuʼukat na wayuu namaiwajanakana (Mt 23:2-6). Eepuʼushii fariseo naʼaka na suluʼukana tü kanüliakat Sanedrín. Mojusü nanüiki nüchiki Jesús sünainjee mojutuin nümüin sükalia eemerawaa, sünainjee mojutuin nümüin tü naaʼinrapuʼukat na wayuu namaiwajanakana, sünainjee kottuin nia namaa na wayuu kaainjaraliikana otta namaa na achekajüliikana nneerü. Eeshii waneinnua fariseo oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Cristo maʼaka naaʼin Saulo chi chejeʼewaikai Tarso (Mt 9:11; 12:14; Mr 7:5; Lu 6:2; Alu 26:5).

• Fornicación.

  Paashajeʼera süchiki tia eere süküjünüin jamaluʼuluin tü pütchikat AʼLUWAJIRAWAA AKUWAʼIPAA.

G

• Gehena.

  Sünülia tia suluʼu griego tü patajatshiikat Hinón. Chasü shia uuchimüin saaʼujee Jerusalén, suluʼu müin wopumüinkai saaʼin (Jer 7:31). Anooipaʼasü shia sünain Jerusalén, chapuʼusü aʼajünüin yarüttüshii suluʼu. Aküjünüsü sünain tü pütchi nüküjiratüjütkalia Maleiwa saʼajünajatüin wayuu outusü süpaʼa tia patajatshiikat (Jer 7:32; 19:6). Nnojotsü aküjünüin süchiki sujutunuin wayuu jee mürüt sümaa katüin soʼu suluʼumüin tü kanüliakat Gehena süpüla saʼajünajatüin jee müliainjatüin shia atumawaa. Sünainjee tia wayaawata aaʼu nnojoluin süpüleein saaʼin wayuu outusü tü kanüliakat Gehena jee nnojotsü müliain shia atumawaa soʼu siki chayaa. Nuchuntapuʼuin Jesús jee müshiʼiya na nikirajüinkana tü pütchikat «Gehena» süpüla shiyaawasein shia natuma süsalainjachin naainjala wanee wayuu waneepia. «Outaa piantua» münüsü, tia shia najaʼttinnaleeinña wanee wayuu (Ap 20:14; Mt 5:22; 10:28).

H

• Hades.

  Pütchi griego tia makat, shia tü «Seol» münakat suluʼu hebreo. Amuuyuupaʼa maluʼulu tia, shiyaawase shia eere na wayuu outakana. Paashajeʼera süchiki tia eere süküjünüin jamaluʼuluin tü pütchikat AMUUYUU.

•  Hermes.

  Namaleiwase nia na chajanakana Grecia, nüchon nia Zeus. Nanüikeʼejana nia na maleiwa aʼwaajünakana chaa Grecia jee nia wanee maleiwa atüjakai süpüleerua nünüiki. Müshijeseʼe «Hermes» nümünüin amüin Pablo chaa Listra (Alu 14:12).

I

• Israel.

  Nünülia Jacob tia nutuma Maleiwa. Israel münüshii napüshuaʼa na nüikeyuukana Jacob. Otta müshiʼiya naikeyuu na polooshiikana piamamüin nüchonnii Jacob eeshii nüchonnii Israel, na nipialujunakana Israel, nüpüshi Israel, wayuu chajana Israel jee shiale israelita namünüin amüin. Israel münüsia tü poloosükat eʼirukuu eejatka palaamüin, tü akatalaakat suulia tü piamasükat eʼirukuu eejatkat uuchumüin. «Tü Israel nümaʼanajeejatkat Maleiwa» münüshii na anoujashii chainjanakana kepiain sirumatuʼu (Gal 6:16; Gé 32:28; Alu 4:10; Ro 9:6).

J

• Jehová.

  Ashajünüsü nünülia Jehová 237 sukua suluʼu tü Biblia kanüliakat Namüinjatü na Wayuu Kepieenakana Suluʼu tü Mma Jeketükat, ashajünüsü shia saʼaka tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. Anuu tü süshajünakalü anainjee nünülia Maleiwa:1. Soʼu nükalia Jesús jee soʼu nakalia na aluwataaushikana, eepuʼusü tü kanüliakat Tetragrámaton sünain süpüshuaʼa tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo, (Tetragrámaton shia münaka amüin tü pienchisükat leetüra süshajünaka aka nünülia Maleiwa suluʼu hebreo יהוה).2. Soʼu nükalia Jesús jee soʼu nakalia na aluwataaushikana, eepuʼusia tü kanüliakat Tetragrámaton sünain tü ashajuushikat suluʼu griego, ashatünakat sünainjee tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo.3. Aküjünüsü suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego nuchuntawalin Jesús nünülia Maleiwa jee nikirajüin wayuu sünain (Juan 17:6, 11, 12, 26).4. Nnojotsü süpüla nnojorülaʼa sümüinjatüin nünülia Jehová sünainjee tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego, eejatüle paala shia sünain tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo, jama süpüshin shia tü pütchi nüshajiralakat Maleiwa.5. Ashajünüsü tü pütchikat Jah sünain tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego, shia wanee süshajia nünülia Maleiwa tia (Apocalipsis 19:1, 3, 4, 6).6. Saashin tü karaloʼuta nashajakat na judíokana sümaiwa paala, nashajapuʼuin nünülia Maleiwa na anoujashii judíokana.7. Naashin waneinnua ekirajaalii süchiirua sukuwaʼipa tü Bibliakat, eesüjaʼa süshajünapuʼule nünülia Maleiwa sünain tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego süshatünapa sünüiki tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo.8. Eesü waneirua Biblia süshajünaka aluʼu nünülia Maleiwa, ashajünüsü tia suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego, alatüsü shia suulia 100 anüikii.Shiimainjaʼa maʼin süshajünajatüin süchikuaʼa nünülia Jehová sünain tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. Shiaʼaya naaʼinraka tia na ashajakana tü Biblia kanüliakat Namüinjatü na Wayuu Kepieenakana Suluʼu tü Mma Jeketükat. Kojutusü namüin kanüliain chi Maleiwakai  jee mmoluwaasü naaʼin saaʼu nasünneʼerüin wanee kasa eetüjütka paala saʼaka tü pütchi nüshajiralakat Maleiwa (Apocalipsis 22:18, 19). Pünaʼla tia suluʼu tü kanüliakat «Sooʼomüin pütchi A5».

• Judío.

  Nia judío münaka chi wayuu nülüinkai Judá. Judío münüshii na chajanakana Judá süchikijee sajaʼttinnüin tü poloosükat eʼirukuu chajatkat Israel (2Re 16:6). Süchikijee naleʼejüin Babiloniajee, judío münüshii na israelita naatayaa makana eʼiruku (Esd 4:12). Mapa maʼin, judío münüshii na israelitakana sainküinpünaa tü mmakat süpüla sütüjaanüin aaʼu naatain naya suulia waneirua wayuu (Est 3:6). Nuchuntuin Pablo tü pütchikat judío süpüla nüküjain nnojoluin choʼujaain sütüjaanüin aaʼu jalejeʼewalin wanee wayuu süpüla naʼakain nia na anoujashiikana (Ro 2:28, 29; Gal 3:28).

K

• Kaʼi Kasalajaneetka oʼu Saainjala Wayuu.

  Shia tü kaʼi keraaitpakat nutuma Maleiwa eere nasoutajanain waneinnua wayuu nümüin saaʼu tü kasa naainjakat, asoutajana na sainküinkana pueulo jee napüshuaʼa na wayuukana. Eesü shiale tü kaʼi oʼutunajatkalü oʼu naaʼin na aapünakana ekii süpüla outaa. Eepejeʼe na wayuu oʼttaajeenakana soʼu tia kaʼi nasoutajatkalü oʼu saaʼu tü kasa naainjakat jee kateetka noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Nüküjain Jesucristo namaa na aluwataaushikana eejeerüin wanee «Kaʼi Kasalajaneetkalü oʼu Saainjala Wayuu», nnojotsü namüinjatüin neʼe shia na katakana oʼu, namüinjatiaʼaya shia na wayuu outatüjüliikana paala (Mt 12:36).

• Kamaʼürai.

  Nia münaka amüin Satanás, chi Yolujaakai, peʼipaashi nia nümaa Maleiwa jee niyouta achikit tü nuluwataakalü anain Maleiwa (Mt 6:13; 1Jn 5:19).

• Karaloʼutamaajana.

  Naya na ashajapuʼukana sukoopiain tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo. Soʼu nükalia Jesús atüjapuʼushii naya wayuukana süpüleerua tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés. Peʼipaashii naya nümaa Jesús (Esd 7:6, noota; Mr 12:38, 39; 14:1).

• Kawalaʼataa atumawaa.

  Shia nüinkaale wanee wayuu sümaa wanee wayuu nnojotka nuʼwayuusein (Éx 20:14; Mt 5:27; 19:9).

• Kojon shiyaawaseka süpansaajünüin pütchi.

  Tia kojonkot aainjuushi süka tü taapüla ayuʼluushikat sünainjee tü wunuʼu kanüliakat acasia, eʼitaanapuʼusü ooro sutoutajee jee anaajünüsü shia suluʼu tü Kuatta Wulekat maʼin suluʼukat aʼwaajülee aainjuushikat süka loona jee suluʼu tü miichi aʼwaajülee nukumalakat Salomón. Aainjuushi süka ooro shiʼrose tia kojonkot, nasapainkashii sümaa peʼipaain piamashii aapiee saaʼu. Eejatü suluʼu tia kojonkot tü poloosükat pütchi aapünaka paala nümüin Moisés, shia kapülajatka maʼin tia (Dt 31:26; 1Re 6:19; Heb 9:4).

• Konneeta.

  Akumajuushi tia süka kachueera jee ojuʼunnapuʼusü shia, aʼyalajinnüsü süpüla saapinnüin wayuu otta süpüla saapajünüin shiʼira. Aʼyalajinnapuʼusü tü konneetakat süpüla süküjünüin tü kasalajanainjatkalü aaʼujee saainjala wayuu nutuma Jehová jee süpüla süküjünüin waneirua kasa alatajatka naashin Maleiwa, alanaʼaleesia sujutu tia (1Co 15:52; Ap 8:7-11:15).

•  Kuatta Wulekat maʼin.

  Shia tü kuatta chajatkat shiinaluʼu tü aʼwaajülee aainjuushikat süka loona jee suluʼu tü miichi aʼwaajüleekat. Suluʼu tia kuattakat eejatü tü kojon shiyaawasekat süpansaajünüin pütchi. Aküjünüsü suluʼu tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés, niain neʼe Moisés otta müshia chi laülaashikai napüleerua na sacerdotekana, na eekana süpüla ekeroluin suluʼumüin tia kuattakat uwatua süpüla juyakat soʼu tü Kaʼi Alatinnakalü oʼu Naainjala na Israelitakana (Éx 26:33; Le 16:2, 17; 1Re 6:16; Heb 9:3).

L

• Laa chuwataka maʼin.

  Shiyaawase shia wanee kasa eere chuwatüin maʼin siki sümaa azufre. «Tü chiiruaajatkalü outaa» eesü sümünüle. Naya ojutunaka suluʼu na kaainjaralii nnojoliikana ayaawajaain suulia naainjala, jamüshijaʼa chi Yolujaakai ojutuneechii suluʼu sümaʼaleeya tü outaakat jee müsia tü Amuuyuukat, tü Hades münakat. Wayaawata aaʼu nnojoluin süpülajatüin shia müliain wayuu suluʼu, süpülajatü müirümaʼaleeinña tü kasa ojutunakat suluʼu maʼaka naaʼin chi Yolujaakai, tü outaakat jee müsia tü Hades münakat. Tia ojutunakat suluʼu nnojotsü jotuin sutuma siki, müsüjeseʼe shiyaawasein shia sajaʼttaleeinjatüin wanee kasa (Ap 19:20; 20:14, 15; 21:8).

• Laülaashi.

  Nia wanee wayuu jaʼapüichi. Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat niain wanee wayuu eʼitaanakai ajapuluʼu wanee aʼyatawaa napüleerua na wayuukana jee shiale suluʼu wanee mma. Laülaashii münüshiʼiya na aapieekana suluʼu tü karaloʼutakat Apocalipsis. Ashajünüsü tü pütchikat griego Presbýteros süpüla nayain aküjünüin achiki na «laülaashii» oʼunirakana nakuwaʼipa na anoujashiikana (Éx 4:29; Pr 31:23; 1Ti 5:17; Ap 4:4).

• Lepra.

  Shia wanee ayuulii ittaka atuma süta wayuu. Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat nnojoluin neʼe suʼttuin tia ayuuliikat sünain wayuu, oʼttusü shia sünain kuluulu jee sünain miichi. «Ayuuishi sutuma lepra» münüshi chi wayuu kanainkai tia ayuuliikat (Le 14:54; Lu 5:12).

• Lotoo akuwaʼipaa.

  Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat shiain lotuin akuwaʼipa wanee kasa eekai pansaain sümaa tü nuluwataakalü anain Maleiwa süchiki wanee kasa eekai anain jee eekai mojuin (Gé 15:6; Dt 6:25; Sof 2:3; Mt 6:33).

M

• Maapülinwaa sünain aaʼinraa kasa mojusü.

  Shia suchuntiaka tü pütchikat griego asélgueia. Shia saashajaaka achiki moonooinre wanee wayuu sümaa tü nuluwataakalü anain Maleiwa, maapülinre nia sünain aaʼinraa kasa mojusü sümaa niʼrüiyaain wayumüin jee maaʼinyaain naaʼin. Chi wayuu makai akuwaʼipa mojutusat wayuu nümüin jee niʼra amüinchi chi wayuu laülaakai naaʼu, mojutusat nümüin wanee kasa aluwataanaka anain. Nnojoishi niain chi wayuu mojukuwaʼipaikai atuma wanee kasa nnojotka kaawain maʼin (Gal 5:19; 2Pe 2:7).

• Maná.

  Shia nekapuʼuka tia na israelitakana soʼu chajanain naya pienchi shikii juya isashiipaʼa. Nümaʼanajeejatü Jehová tia jee eeʼeraa maʼwaisü shia wattachon maalü süpaʼa tü mmakat, nnojoluwaisü shia sükalioʼu eemerawaa. Müsü shia maʼaka saaʼin wanee joojotshi. «¿Kasa wayu türa?» müshii na israelitakana neʼraiwaya tü manákat.  «¿Man huʼ?» maluʼulu tia pütchikat suluʼu hebreo (Éx 16:13-15, 35). Ekirajüshi Jesús süchiki tia suluʼu shiyaawasein shia wanee kasa nutuma (Jn 6:49, 50).

• Mesías.

  «Aneekuushi» maluʼulu tia suluʼu hebreo. Cristo münüshi suluʼu griego (Da 9:25; Jn 1:41).

• Mina.

  Aküjünüsü süchiki tia suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego. 100 dracma tü waneekat mina jee 340 g saawain (Lu 19:13). Pünaʼla tia suluʼu tü kanüliakat «Sooʼomüin pütchi B14».

• Mirra.

  Süjü mojuui tia makat jee süjü shia wunuʼulia joʼuuchein keipüsesü. Süpüshi shia tü wunuʼu kanüliakat Commiphora. Süpüshi shia tü wunuʼu saʼakakat tü seita oʼyotunapuʼukat saaʼu nikii wanee wayuu nüneekünapa jee oʼyotunapuʼusü shia saaʼu wanee kasa süpülajatka aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Seejuusü shia kuluulu atumawaa jee müsia cama, saʼakasü shia seita jee crema sushuletpuʼuka wayuu sünain. Ejitünapuʼusü shia saʼaka tü wiinokot süpüla müin jalapaʼakai saaʼin wayuu sutuma. Ashuleʼennapuʼusü shia sünain wayuu eekai outuin shiʼitaanajatpa (Éx 30:23; Pr 7:17; Mr 15:23; Jn 19:39).

• Müliaa maʼin (gran tribulación).

  Tü pütchikat «müliaa maʼin» makat suluʼu griego shia saashajaaka achiki tü shapaakalü atuma naaʼin wanee wayuu jee tü müliaa niʼrakat sutuma waneirua kasa. Naashin Jesús müliainjana maʼin na wayuu chajanakana Jerusalén, nnojotsü neʼrüirüin wanee müliaa makalü aka saaʼin tia. Jee nüküjainña shiʼreerüin maʼin wayuu müliaa nüntapeena suluʼu kojutuin nia atumawaa (Mt 24:21, 29-31). Nüküjain Pablo loteerüin sukuwaʼipa nutuma Maleiwa neʼrapeena müliaa na wayuu nnojoliikana eʼraajüin nia otta na nnojoliikana aapaain sümaa tü pütchi anakat maʼin nüchiki Jesucristo. Aküjünüsü suluʼu Apocalipsis kapiitulo 19 niain Jesús nekiipüʼüin na aapieekana sünain atkawaa sümaa tü wüchii wünaʼapüjatkat otta namaa na sülaülashiikana mma jee na nasurulaatsekana (2Te 1:6-8; Ap 19:11-21). Watteena maʼin naalii na wayuu oʼttaajeenakana süchikijee tia müliaakat (Ap 7:9, 14). Paashajeʼera süchiki tia eere süküjünüin jamaluʼuluin tü pütchikat ARMAGEDÓN.

N

• Na oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Cristo.

  Shia tü anüliee niʼitaakat Maleiwa nanain na nikirajüinkana Jesucristo (Alu 11:26; 26:28).

• Nardo.

  Seita jemeta eejuut, ishoʼulu jee kojutusü maʼin. Ayuʼluushi shia sünainjee wanee wunuʼu kanüliasü espicanardo (Nardostachys jatamansi). Saaʼujee kojutuin maʼin tia seitakat, eesü sujurulujaanüle sümaa seita eekai nnojoluin kojutuin maʼin jee eesü suikünüle sümüin wayuu wanee seita nnojotkat shiain tü kanüliakat nardo. Nüküjain Marcos jee müshia Juan sushuleʼennüin nünain Jesús tü nardo kaaʼukat maʼin (Mr 14:3; Jn 12:3).

• Neʼipajana na laülaashiikana.

  Tia shia soʼutku tü pütchi diákonos münakat suluʼu griego, «aʼyataalii» jee «achepchiee» maluʼulu tia. Neʼipajana naya na laülaashiikana napüleerua na wawalayuukana. Süpüla neʼipajanainjachin na laülaashiikana wanee wayuu,  naaʼinrüinjatü tü achuntunakat nümüin suluʼu tü Bibliakat (1Ti 3:8-10, 12).

• Nisán.

  Shia münaka amüin tü kashikat abib süchikijee namaanüin na judíokana chaa Babiloniamüin. Shia tü palajatkat kashi suluʼu tü almanaque nüikaleʼerakat ekii Maleiwa napüla na judíokana otta shia tü akaratshikat kashi suluʼu tü almanaque eekat sümaʼana wayuu. Oʼttusü tia kashikat maatsoʼu sünainmüinreʼeya aaʼuriiroʼu (Ne 2:1). Ekaanapuʼusü tü Pascuakat natuma na judíokana noʼu chi kaʼikai 14 soʼu tü kashikat nisán otta nüikaleʼerüinña Jesús soʼu tia kaʼikat shikii tü Ekawaa Aipaʼajatkat nutuma chi Señotkai (Lu 22:15, 19, 20). Soʼu tia kaʼikat, akachennüshi Jesús sünain wanee wunuʼu süpüla outajachin nia (Lu 23:44-46).

O

• Odre.

  Süta wiino tia makat otta eesü shiʼyotunüle waneirua kasa suluʼu. Waneʼpüshisü tü süta mürüt aainjünakalü aka tia kanüliakat odre. Eesü saainjünüle süka kaaʼuloʼuta otta anneeruuta. Saashüʼüjaapa tü wiinokot oolojoosü tü sütakat, jama shiain akumajaain tü kanüliakat «dióxido de carbono». Müsüjeseʼe shiʼyotunüin tü wiinokot suluʼu odre eekai jeketüin süpüla shiyurulaain sümaa. Eekajasaʼa tü odre eekai laülaain saaʼu ichein neʼe shia, achatajaasü sutuma soolojooin tü wiinokot (Jos 9:4; Mt 9:17).

• Ofrenda quemada.

  Shia suʼutunule aaʼin mürüt nümüin Maleiwa süpüla saʼajünüin nümüin saaʼu tü aʼajüleekat, aʼajünüsü nümüin suluʼu waneʼpüshin shia. Chi wayuu aʼajakai shia nümüin Maleiwa nnojotsü naapaain süpüshi tia asalaakat, jaʼitasü shiʼirukuin shia paaʼa, anneerü, kaaʼula eekai tooloin, wawaachi jee shiale süchon toomasü (Éx 29:18; Le 6:9; Mr 12:33; Heb 10:6).

• Olíbano.

  Süjü wunuʼulia tia makat jee süjü tü wunuʼu kanüliakat «Boswellia». Jemetüsü maʼin seejuu saʼajünapa. Shia süpüshi tü wunuʼu aʼajünawaikat nümüin Maleiwa suluʼu tü aʼwaajülee aainjuushikat süka loona jee suluʼu tü miichi aʼwaajüleekat. Ejitünaiwasü shia saaʼu süchon tü pünajüt asülajünawaika nümüin Maleiwa otta ejitünaiwasü shia saaʼu tü pan eʼitaanawaikat suluʼu tü Kuatta Wulekat (Éx 30:34-36; Le 2:1; 24:7; Mt 2:11).

P

• Paʼaraiisü.

  Shia wanee mma anasü maʼin. Tü palajatkat suluʼu müin sukuwaʼipa shia tü nukumajakat Jehová chaa Edén eejachire kepiain nutuma Adán sümaa Eva. Soʼu nükachennüin Jesús sünain wanee wunuʼu süpüla outajachin nia, nüküjain nümüin wanee wayuu mojulaashi akachennakai naʼatoʼu paʼaraiisüinjatüin tü mmakat. Eesüjaʼa shiale achuntunuin tia pütchikat suluʼu 2 Corinto 12:4 müinjatüin eekai saaʼin wanee paʼaraiisü jee suluʼu Apocalipsis 2:7 aküjünüsü eein wanee paʼaraiisü chaa iipünaa (Can 4:13; Lu 23:43).

• Pascua.

  Shia wanee miʼiraa aainjünawaika juyawai, aainjünawaisü shia 14 kashikat abib (tü nisán münakat mapa). Aainjünawaisü tia miʼiraakat shikiira nojuʼitinnüin na israelitakana Egiptojee. Oʼutunapuʼu aaʼinchi jee asijaanapuʼushi wanee anneetchon jee niale wanee kaaʼulachon soʼunnaa tia miʼiraakat.  Ekünapuʼusü tia asalaakat sümaa süchon pünajüt eekai ishin otta sümaa pan maʼakakat soolojia (Éx 12:27; Jn 6:4; 1Co 5:7).

• Pentecostés.

  Shia tü miʼiraa aainjünawaikat süchikijee tü Pascuakat, naya oʼunawaika na tooloyuukana Jerusalénmüin sünain tia miʼiraakat. Pentecostés münüsü suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego tü Miʼiraa Aainjünakat Shikiira Sukotchojunuin Süchon Pünajüt. Shiaʼaya neʼe shia tü Miʼiraa Aainjünakat Shikiira Semaana aküjünaka achiki suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo. Jaʼrai shikii kaʼi maluʼulu tü pütchikat Pentecostés, aainjünapuʼusü tia miʼiraakat sülatapa jaʼrai shikii kaʼi süchikijee 16 nisán (Éx 23:16; 34:22; Alu 2:1).

• Pornéia.

  Paashajeʼera süchiki tia eere süküjünüin jamaluʼuluin tü pütchikat AʼLUWAJIRAWAA AKUWAʼIPAA.

• Prostituta; prostituto.

  Naya na wayuu ainkaakana saaʼu nneerü sümaa wayuu nnojotka naʼwayuusein. Tü pütchikat pórnē makat suluʼu griego, «oikaa» maluʼulu. Saashin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés mojusü süinkaale wanee wayuu saaʼu nneerü. Ayoutunusü suluʼu tü aʼwaajüleekat Jehová nüsülajüinjachin wanee wayuu tü nneerü nükanajakat sünain ainkawaa. Shia naainjapuʼuka tia na aʼwaajapuʼukana maleiwayaasü shiiʼiree nakanajüinjanain nneerü (Dt 23:17, 18; 1Re 14:24). «Wayuu maaʼinsat» münüsü suluʼu tü Bibliakat wanee wayuu eekai suʼwaajüin shiyaakua maleiwayaasü sümaa sunoujain nünain chi Maleiwakai saashin. «Wayuu maaʼinsat» münüshiʼiya na wayuu sainküinjeejanakana tü mmakat aʼwaajaka shiyaakua maleiwayaasü jee shiale wanee organización eekai aaʼinrüin tia. Suluʼu tü karaloʼutakat Apocalipsis «wayuu maaʼinsat» münüsü «Babilonia tü Kojutukalü Atumawaa», aküjünüsü müin sukuwaʼipa süka paaʼinwain shia namaa na aluwataashiikana shiiʼiree kapülainjatüin shia atumawaa otta shiiʼiree wainmainjatüin kasa sümaʼana (Ap 17:1-5; 18:3; 1Cr 5:25).

• Pütchi Aapünaka nümüin Moisés.

  Shia tü pütchi nuluwataakalü anain Jehová na israelitakana, naapüin tia namüin nükajee Moisés süpaʼa tü isashii chakat Sinaí, soʼujatü tü juyakat 1513 Sü.W. Pütchi Aluwataanaka anain münüsü tü jaʼraisükat karaloʼuta ashajünaka palajana suluʼu tü Bibliakat (Mt 5:17; Lu 24:44).

• Pütchi aluwataanaka anain.

  Shiale mayúsculain tü palajatkat leetüra shia süküjeeka achiki tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés jee shiale tü jaʼraisükat karaloʼuta suʼttiajeekat tü Bibliakat. Shiale minúsculain tü palajatkat leetüra shia süküjeeka achiki soʼutku tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés jee shiale wanee pütchi aluwataanaka anain (Nú 15:16; Dt 4:8; Mt 7:12; Gal 3:24).

• Pütchi anakat maʼin.

  Suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego, «pütchi anakat maʼin» münüsü tü aküjünakat süchiki nuluwataainjachin Maleiwa jee noʼtteʼennajanain na wayuu kanoulakana nünain Jesucristo (Lu 4:18, 43; Alu 5:42; Ap 14:6).

• Pütchi apansaajünaka.

  Shia naashajaajiraale wanee wayuu nümaa wanee süpüla naaʼinrüinjatüin  wanee kasa jee shiale süpüla nooʼulaain suulia naaʼinrüin shia. Eeshi niale Maleiwa apansaajüin nünüiki nümüin wanee wayuu jee niale wanee wayuu apansaajakai nünüiki nümüin wane. Eeshi niale wanee wayuu ekeraajüin tia, eeshii nayale ekeraajüinjatüin tia na wayuu aashajaajiraakana süchiki wanee kasa. Ashajünüsü suluʼu tü Bibliakat nüpansaajüin Maleiwa nünüiki nümüin wanee wayuu, ashajünüsiaʼaya süchiki napansaajüin nanüiki piamashii wayuu, na naatakana eʼiruku, oumain otta wayuu kojuyashii. Kaawainreesia maʼin tü pütchi nüpansaajakat Maleiwa nümaa Abrahán, David, na israelitakana jee tü pütchi jeketü nüpansaajakat sümaa tü Israel nümaʼanajeejatkat Maleiwa (Gé 9:​11; 15:18; 21:27; Éx 24:7; 2Cr 21:7; Lu 22:29; Alu 3:25; 2Co 3:6; Heb 8:6).

Q

• Querubines.

  Kaawainshii naya aapieekana jee aluwataanüshii naya sünain wanee aʼyatawaa anakat maʼin. Naata namüin noulia na aapiee serafines münakana (Gé 3:​24; Éx 25:20; Is 37:16; Heb 9:5).

R

• Rescate.

  Shia tü awalaajünakat shiiʼiree nüjütünüin achiki wanee wayuu eekai nütaʼünnüin, eesü shiale tü aapünakat shiiʼiree nnojoluinjatüin kasalajanain naainjala wanee wayuu nümüin, suulia müliain nia atumawaa, suulia kaainjalaa jee suulia wanee kasa aluwataanaka anain nia. Eesü nnojorüle suwalaajünüin tia süka nneerü (Is 43:3). Kojuyasü sukuwaʼipa tü kasa achuntunakalü aaʼu nneerü süpüla saakajinnüin. Jamüsüjaʼa chaa Israel, nia Jehová aapünajachika amüin shiʼiruma mürüt jee niale wanee joʼuu eekai eʼirumaain, tia süpülajatü aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Awalaajünüinjatü nümüin Jehová tü naakajiriakat chi eʼirumaakai jee tü mürütkat (Nú 3:45, 46; 18:15, 16). Nnojoire jülüjain saaʼin wayuu wanee paaʼa eekai jashichin jee nuʼutataale saaʼin wayuu, awalaajüinjachi chi kapaaʼaseshikai süpüla nnojolin nuʼutunuin aaʼin (Éx 21:29, 30). Ayoutunusü tü awalaajüneekat naaʼu wanee wayuu eekai uwomuyuuin sümaa naaʼinjeein shia (Nú 35:31). Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat shiain alanaʼaleein maʼin tü naaʼinrakat Cristo, jama müin niyaʼlajakai naaʼin suulia kaainjalaa jee outaa na wayuu oonookana nümüin Maleiwa, aapajiraashijeseʼe nia nikii shiiʼiree anain wayuu (Sl 49:7, 8; Mt 20:28; Éf 1:7).

• Rooyo.

  Aainjuushi tia süka pergamino jee shiale süka papiro, ashajünapuʼusü sünain wanee saʼata jee akoʼoyojoonüsü shia sünain wanee wunuʼu. Ashajünüsü sünain rooyo tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa jee ashajünüsü sukoopiain sünain, mapuʼusü sukuwaʼipa karaloʼuta soʼu süshajünüin tü Bibliakat (Lu 4:17-20; 2Ti 4:13).

• Rooyo aainjuushikat süka süta mürüt.

  Aainjuushi tia süka süta anneerü, kaaʼulouta otta süka paaʼata, ashajünapuʼusü pütchi sünain tia. Kakaliasü maʼin tia suulialeʼeya tü rooyo aainjuushikat süka «papiro» otta shia ashajünaka anain tü pütchi suluʼujeejatkat tü Bibliakat. Tü rooyo aainjuushikat süka süta mürüt, tü nuchuntakat Pablo nümüin Timoteo  eesüjaʼa shiale tü rooyo sümaajatkat tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo. Süpüshi tü Rooyo chajatkat ousütünüin anain chaa mar Muerto aainjuushi shia süka süta mürüt (2Ti 4:13).

S

• Sacerdote.

  Nia wanee wayuu nüneekakai Maleiwa süpüla naashajaainjachin namaa na israelitakana, nikirajüin naya nüchiki Maleiwa otta süchiki tü nuluwataakalü anain. Asoutushiaʼaya nia nümüin Maleiwa naaʼu na israelitakana, naaʼinrüin tia wanaa sümaa nuʼutuin saaʼin mürüt nümüin Maleiwa jee wanaa sümaa nuchuntuin napüleerua. Süpülapünaa eein tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés, chi wayuu shikiipüʼükai nüpüshi sacerdotepuʼushi. Saashin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés niainjachi sacerdoteka wanee wayuu eekai nülüin Aarón, eekai nüpüshin Leví. Akaalinjünapuʼushi chi sacerdotekai natuma na wane nüpüshikana Leví. Süikaleʼennapa shikii tü pütchi jeketü apansaajünakat, nayainnapa sacerdoteka na wayuu suluʼukana tü Israel nümaʼanajeejatkat Maleiwa otta niaichipa Jesucristo chi Laülaashikai Napüleerua na Sacerdotekana (Éx 28:41; Heb 9:24; Ap 5:10).

• Sacrificio.

  Shia tü kasa asülajünakat nümüin Maleiwa süpüla saapünüin analuʼulu nümüin saaʼu wanee kasa, süpüla nüküjain wanee wayuu niyaawatüin saaʼu mojuin tü kasa naainjakat jee süpüla anajiraainjachin nia nüchikuaʼa nümaa Maleiwa. Nia palajaika Abel sünain asülajaa wanee kasa nümüin Maleiwa, süshatayaa sümaka wayuu tia nüchiirua, eeshi chi oʼutakai saaʼin mürüt nümüin Maleiwa. Saashin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés asülajüinjana na israelitakana wanee kasa nümüin Maleiwa. Süchikijee naapajiraain nikii Jesús saaʼu wayuu nnojotsü choʼujaain suʼutunuin aaʼin mürüt nümüin Maleiwa. Na anoujashiikana maaʼulu yaa müshii nasülajakai aaʼin wanee kasa nümüin Maleiwa sükajee naʼyataain nümüin (Gé 4:4; Heb 13:15, 16; 1Jn 4:10).

• Saduceo.

  Wayuu kojutushii maʼin naya atumawaa, oʼunapuʼushii naya süchiirua tü nekirajapuʼukalü anain na judíokana, eepuʼusü wayuu washinnuu naʼaka naya wayuukana jee sacerdote eekai kaawain atumawaa aʼyataapuʼukana suluʼu tü aʼwaajüleekat. Nayoutapuʼu achikit tü kasa nekirajapuʼukalü anain na fariseokana jee waneirua kasa nanoujapuʼuka anain. Nnojoipuʼushii anoujain na saduceokana sünain süsoʼiraainjatüin aaʼin wayuu süchikijee outaa jee nnojoishii eein na aapieekana naashin. Nayouta achikit tü nikirajapuʼukalü anain Jesús (Mt 16:1; Alu 23:8).

• Salmo.

  Jayeechi eeʼirajünaka nümüin Maleiwa. Atalejünüsü jee aʼyalajinnüsü wanee kasa sümaa shiiʼirajünapuʼuin tü kanüliakat salmo süpüla nuʼwaajünüin Jehová. Eeʼirajünapuʼusü salmo suʼupala wayuu suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa chaa Jerusalén (Lu 20:42; Alu 13:33; Snt 5:13).

• Sanedrín.

  Shia tü Laülaapia Miyoʼusükat natuma na judíokana, chapuʼusü shia Jerusalén. Nükalioʼu Jesús eepuʼushii akaratshi shikii waneemüin wayuu suluʼu tü kanüliakat Sanedrín, eepuʼushi naʼaka chi laülaashikai napüleerua na  sacerdotekana jee na laülaapuʼukana napüleerua na sacerdotekana, eepuʼushii na kasayuukana nünain chi laülaashikai napüleerua na sacerdotekana, na laülaashiikana, na shikiipüʼükana napüshi, na laülaayuukana süpüleerua napüshi jee na karaloʼutamaajanakana (Mr 15:1; Alu 5:34; 23:1, 6).

• Sion, tü uuchi kanüliakat Sion.

  Shia maka anülia tü pueulokot Jebús, naya koumainka tia mmakat na jebuseokana. Wopumüinsü sümaa wüinpüjeeruʼuin shia saaʼujee Jerusalén. Süchikijee nushutuin David saaʼu tia mmakat, nukumajirüin nipia süpaʼa, shiʼraajünaka suluʼu «Nupueulose David» sümünüin (2Sa 5:7, 9). Kojutusü maʼin nümüin Jehová tia mmakat süchikijee niʼikajeʼerüin David chamüin tü kojon shiyaawasekat süpansaajünüin pütchi. Sion münüsü mapa tü aʼwaajüleekat Maleiwa, tü akumajünakat saaʼu tü uuchi kanüliakat Moria. Eesü Sion sümünüle amüin Jerusalén. Sünain tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego shiyaawaseyaasü neʼe atumawaa wanee kasa (Sl 2:6; 1Pe 2:6; Ap 14:1).

• Sükalia eemerawaa (sábado).

  «Eemerawaa» jee «ojolowaa» maluʼulu tia suluʼu griego. Shia tü akaratshikat kaʼi soʼu wanee semaana naashin na judíokana, oʼttapuʼusü tia piennoʼu aliika nikerotapa kaʼikai jee ajaʼttaleesia shia saawanoʼu nikerotapa kaʼikai. «Sükalia eemerawaa» münapuʼusü tü kaʼi saainjünakalü oʼu miʼiraa, sülatawaipa akaratshisü juya jee sülatawaipa jaʼrai shikii juya. Nnojotpuʼusü aʼyataain wayuu sükalioʼu eemerawaa, nayaʼala neʼe aʼyataaka na sacerdotekana suluʼu tü aʼwaajüleekat. Soʼu tü juya seemeraakalü oʼu wayuu, nnojotsü kasain apünajünüin jee nnojotsü achekajünüin nojuyaala na hebreokana. Tü kasa apülajünakat noulia na wayuukana sükalioʼu eemerawaa nnojotsü shiain wanee kasa isaka nachiki, nakooʼomüinjapejeʼe shia na nekiipüʼükana sünain anoujaa, kapüleeka sümüin wayuu soonooin sümaa, mapuʼusü tia soʼu nükalia Jesús (Éx 20:8; Le 25:4; Lu 13:14-16; Col 2:16).

• Sükalia süpüla sajaʼttajatüin tü kasa alatakat sainküin mma.

  Shia tü kaʼi sujutaajeetkalü aka tü kasa alatakat sainküin mma, tü najapuluʼukat Satanás. Alateerü tia yaapeena Cristo, akatanneerü natuma na aapieekana wayuu eekai lotuin akuwaʼipa suulia wayuu eekai kaainjaralüin jee noʼuteerü saaʼin tü eekai kaainjaralüin. Nieechi Jesús oʼuniraka nakuwaʼipa na aapieekana sünain aaʼinraa tia (Mt 13:40-42, 49). Natüjawee aaʼulu maʼin na nikirajüinkana Jesús kasoʼuleerüin sajaʼttaka «tü kasa alatakat sainküin mma» (Mt 24:3). Süpülapünaa nuʼunuin Jesús sirumatuʼumüin, nüküjain namüin na nikirajüinkana eejeechin nia namaa soʼu tia kaʼikat (Mt 28:20).

T

• Talento.

  Shia tü nneerü jawatakat maʼin jee kaliapalaka maʼin namaʼanapuʼuka na hebreokana, 34,2 kg saawain. Nnojotsü miyoʼuin maʼin tü «talento» namaʼanapuʼukat na griegokana, eesü maʼaka 20,4 kg saawain (1Cr 22:14; Mt 18:24). Pünaʼla tia suluʼu tü kanüliakat «Sooʼomüin pütchi B14».

•  Tártaro.

  Shia aküjüneeka achiki suluʼu tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu griego sütaʼünnüin nakuwaʼipa na aapiee eʼrüliikana wayumüin eejanakana nükalioʼu Noé. Tü pütchi ojutunushii suluʼumüin Tártaro makat suluʼu 2 Pedro 2:4 nnojotsü shiain tü ishi eekat saashin wayuu eere najunutunuin na aapiee «kaainjalakana», eepuʼule püreesain atumawaa wanee maleiwa eekai maawain naashin na anoujapuʼukana sünain tia jee eepuʼule piʼyuushin naaʼu. Tü aküjüneekalü achiki suluʼu 2 Pedro shia mojutuinnapain naya nutuma Maleiwa jee nüsütüin noulia tü naʼyataapuʼukalü anain chaa sirumatuʼu, nüsürülüin nekii süpüla müin piʼyuushikai saaʼin napüleerua, nnojotka nayaawatüin tü nüchekakat Maleiwa, tü makalü aka saaʼin luusa. Saashin tü Bibliakat shiʼreerü soʼutkajatü tia yolujaakalüirua wanaa nümaa Satanás chi Yolujaakai, jama niain shikiipüʼüin. Shiyaawata aaʼu tü yolujaakalüirua mojutuin shia atumawaa saaʼujee sujutunuin suluʼumüin tü kanüliakat Tártaro. Naata tia suulia tü «ishi» münakat suluʼu Apocalipsis 20:1-3.

• Tü Ekawaa Aipaʼajatkat nutuma chi Señotkai.

  Sünain tia ekawaakalü ekaanüsü pan maʼakasat soolojia sümaa wiino, shiyaawase niʼiruku Cristo jee shiyaawase shia nüsha, outkajawaa eere sotuin waaʼin outuin Jesús münüsü. Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat sotuinjatüin naaʼin na anoujashiikana tia kaʼikat, Outkajawaa eere Sotuin Waaʼin Outuin Jesús müsüjeseʼe sümünüin (1Co 11:20, 23-26).

• Tü ipa choʼujaakat maʼin.

  Eʼitaanüsü iipünaa tia ipakat eere süntiraain süsepü wanee miichi. Choʼujaasü maʼin shiʼitaanüin tia ipakat süpüla icheinjatüin süsepü wanee miichi. Choʼujaasiaʼaya maʼin shiʼitaanüin süshekeinruʼu tü miichikat. Shia aneekünaka wanee ipa eekai ichein maʼin sukumajünüinjatpa wanee miichi jee shiale süsepü wanee pueulo. Shiyaawasesü atumawaa tia ipakat tü kasa akumajünakalü aka tü mmakat. «Tü ipa choʼujaakat maʼin» namüin na anoujashiikana münüshi Jesús, naya anoujashiikana müshii aka saaʼin wanee miichi (Éf 2:20; Job 38:6).

• Tü kasa alatakat sainküin mma (Sistema(s) de cosas).

  Tia shia tü sünüliakalü atumawaa wanee kasa eekai sülatüin, «aiṓn» münüsü tia suluʼu griego. Shia tü sülatakalü oʼu wanee kasa eekai anain maʼin jee shiale tü kasa ayaawatünakalü anainjee nakuwaʼipa na wayuu eejanakana soʼunnaa sülatüin wanee kasa (Mt 24:3; Mr 4:19; Ro 12:2; 1Co 10:11).

• Tü kuluulu shiyaawasekat mojuu aaʼin.

  Shia wanee kuluulu kaʼlesü maʼin aainjünaka aka toleeka, müsü aka saaʼin tü anaajünapuʼukalü aluʼu süchon pünajüt. Aainjünapuʼusü shia süka soi kaaʼula eekai mutsiiain jee saʼatapuʼuin shia wayuu sünain mojule maʼin saaʼin (Gé 37:34; Lu 10:13).

• Tü Luma naainjirakat Salomón.

  Shia wanee luma pejeewaka asaʼa eepuʼuka nükalioʼu Jesús, chapuʼusü shia wüinpüjeeruʼu sünain tü aʼwaajüleekat Maleiwa. Saashin wayuu süpüshi shia tü aʼwaajülee nukumajirakat Salomón. Waraittapuʼushi Jesús juyapoʼu suupünaapünaa tia lumakat jee chapuʼushii na nikirajüinkana Jesús outkajaain sünain aʼwaajaa Maleiwa (Jn 10:22, 23; Alu 5:12). Pünaʼla tia suluʼu tü kanüliakat «Sooʼomüin pütchi B11».

•  Tü wunuʼu akachennakalü anain wayuu (madero de tormento).

  «Staurós» münüsü tia suluʼu griego, shia wanee wunuʼu lotusü maʼaka saaʼin tü wunuʼu akachennakalü anain Jesús soʼu nuʼutunuin aaʼin. Nnojotsü eein wanee kasa wayaawataka anainjee «cruz» maluʼuluin tia pütchikat suluʼu griego. Nnojotsü shiain tü kasa naʼwaajapuʼukat na wayuu eejanakana süpülapünaa nükalia Cristo. Tü pütchikat «tü wunuʼu akachennakalü anain wayuu» shia pansaaka maʼin sümaa tü pütchikat «staurós». Achuntunapuʼusü tü pütchikat «staurós» süpüla süküjünüin müliain maʼin atumawaa jee neʼrüin japülii na nikirajüinkana Jesús (Mt 16:24; Heb 12:2).

W

• Wopu.

  Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat shiain «wopu» münüin amüin tü nukuwaʼipakat wanee wayuu sümaa tü kasa naaʼinrakat jee pansaale shia wanaa sümaa tü nüchekakat Jehová jee nnojorülejeʼe shia pansaain. «Na sulujunakana tü kanüliakat ‹Wopu›» münüshii na nikirajüinkana Jesucristo, jama pansaain nakuwaʼipa wanaa sümaa tü nanoulakat nünain Jesucristo jee nashatüin nukuwaʼipa (Alu 19:9).

• Wunuʼu aʼajuushi jemetaka eejuu.

  Kojuyasü wunuʼu tia otta eesü süjü wunuʼu saʼaka, aʼajünapuʼusü tia sümaa makuwachooin shia atumawaa, jemetaka maʼin seejuu sükaʼirapa. Eepuʼusü pienchisü wunuʼu jemeta eejuut aʼajünapuʼuka suluʼu tü aʼwaajülee aainjuushikat süka loona jee suluʼu tü miichi aʼwaajüleekat. Aʼajünapuʼusü shia wattaʼa maalü jee aipaʼa saaʼu tü aʼajülee wunuʼu jemetakalü eejuu, tü eejatkat suluʼu tü palajatkat kuatta suluʼu tü aʼwaajüleekat. Aluʼusaʼa soʼu tü Kaʼi Alatinnakalü oʼu Naainjala na Israelitakana aʼajünapuʼusü shia suluʼu tü Kuatta Wulekat maʼin eejatka shiinaluʼu tü aʼwaajüleekat. Tia wunuʼukot shiyaawase anashiin nümüin Maleiwa noʼuraajüin na wayuu oonookana waneepia nümaa. Nnojotsü achuntunuin namüin na anoujashiikana naʼajüinjanain wunuʼu jemetaka eejuu nümüin Maleiwa (Éx 30:34, 35; Le 16:13; Ap 5:8).

• Wunuʼu kataka atuma soʼu wayuu.

  Shia wanee wunuʼu chajatka suluʼu tü apain kanüliakalü Edén. Nnojotsü eein wanee pütchi suluʼu tü Bibliakalü aküjaka pülain süchon tia wunuʼukot jee katüin soʼu wayuu sutuma. Tia wunuʼukot shiyaawase shiimain maʼin kateerüin noʼu nutuma Maleiwa na wayuu nikirakana süchon tia wunuʼukot. Aküjünüsü suluʼu tü karaloʼutakalü Apocalipsis shiyaawasein tia wunuʼukot tü kasa naapakat Maleiwa süpüla katüinjatüin soʼu wayuu (Gé 2:9; 3:​22; Ap 2:7; 22:19).

Z

• Zeus.

  Nia kojutuleeka maʼin naʼakajee na maleiwa naʼwaajakana na griegokana. Zeus münüshi Bernabé natuma na griegokana. Chaa süʼütpaʼa tü mmakat Listra antüna anainrü wanee ashajuushi nachiki «na sacerdote aʼyataakana nümüin Zeus» jee ashajünüsiaʼaya nüchiki «Zeus, nia maleiwaka chi kaʼikai» naashin na griegokana. Eejatü wanee «nayaakua na nüchonniikana Zeus» sünain shiʼichi tü anuwa nuʼunakalü aluʼu Pablo suluʼujee tü mmakat Malta, shia niyaakua Cástor nümaa Pólux, senkeyuu naya makana (Alu 14:12; 28:11).