1, 2. (1) ¿Jamüsü waneekaka aʼyatawaa nümüin Maleiwa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain süchiki tü nüpaalakat Jeʼwaa?

WAINMA na wayuu aneekakana aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa otta oʼunaa süchiirua nukuwaʼipa Jesucristo (Mat. 16:24; 1 Ped. 2:21). Kojutsü wamüin waapüin waaʼin nümüin Maleiwa. Waainjüin tia sükajee wekirajaain sünain tü Wiwüliakat; nnojotsü waainjüin neʼe süpaʼa mmaka. Watüjaa aaʼu wainmain kasa atütüleʼeraka waaʼin sünain anoujaa süka wekirajaain sünain tü Wiwüliakat, watüjaa aaʼu tü nüpaalakat Jeʼwaa napüla na ekirajaakana nünain otta na ekirajaakana nünain Jesucristo (Juan 17:3, NM; Roma 12:2).

² Süpüla ayatüinjanain wanoujüin, aneeküinjana waya kasa atalateʼeraka naaʼin Maleiwa. Makalaka wekirajaainjanain sünain pütchikalüirua tüü: ¿Kasa nüpaalaka wapüla Maleiwa? ¿Kojutüinjatü maʼin wamüin? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla naapüin shia wamüin Maleiwa? ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla waneeküin kasa anasü?

3. ¿Kasa apaalaa anaajaanaka napüla (1) na anoujüshii chainjanakana iipünaa? (2) na wanee naʼanneetsekana Jesuu?

³ Eeshii waneeinnua anoujüshii ‹anaajaanüsü napüla kasa anasü [wanee apaalaa] chaʼaya iipünaa. Matüjainsat ajaʼttaa shia, matüjainsat yarüttaa›; shia tü aluwatawaakat nümaa Kürisüto (1 Ped. 1:3, 4). Süpüla saapünüin tia namüin, jemeliinjana nachikuaʼa (Juan 3:1-3). ¿Kasa anaajaanaka napüla na wanee naʼanneetsekana Jesuu? (Juan 10:16.) Shia tü kataa oʼuu amülouikat nutuma Adán sümaa Eva. Kateerü woʼu suluʼu wanee paʼaraiisü eere nnojoluin müliaa, ouktaa jee mojuu aaʼin (Alat. Map. 21:1-4). Müshijeseʼe nümüin Jesuu nümüin  chi wayuu akachennakai naʼatoʼu: «Shiimüin tü tamakat pümüin: [...] cheechi pia tamaa chaʼaya ‹paraiso›» (Luc. 23:43).

4. ¿Kasa weʼraka maaʼulu?

⁴ Weʼrüirü maaʼulu süpüshi tü nüpaalakat wapüla Maleiwa. Jimatüsü waaʼin otta aleewashii waya nümaa Maleiwa sutuma wanoujüin sünain ouktüin Kürisüto saaʼu waainjala (Roma 3:23-25). Wayaawata aaʼu tü naapeetkat wamüin Maleiwa saashin tü Wiwüliakat. Talatsü maʼin waaʼin sutuma kottiraain waya namaa wainma wawalayuu sainküin mmaka. Otta kojutsü wamüin waküjüliin pütchi nüchiki Jeʼwaa. Müsüjeseʼe kojutüin maʼin wamüin tü nüpaalakat wapüla Maleiwa.

5. ¿Kasa naaʼinreeka Satanaa naka na anoujüshiikana? ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla wayouktüin tü mojusü nüchekakat wapüleerua?

⁵ ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluinjatüin amüloulin watuma tü nüpaalakat wapüla Jeʼwaa? Eejüinjatü waaʼin suulia tü nimeejakalü aka waya Satanaa. Nüchajaain sukuwaʼipa süpüla waneeküin wanee kasa amüloulinjatka atuma tü nüpaalakat Maleiwa (Núm. 25:1-3, 9). Maʼatshi jameekai naaʼin wooʼomüin süka sülüʼülüin tü nükaliakat süpüla ouktaa (paashajeʼera Alateetkat Mapeena 12:12, 17). Wayoukteere tü mojusükat nüchekakat wapüleerua Satanaa, kojutüinjatü wamüin tü nüpaalakat wapüla Maleiwa (Éf. 6:11). Süpüla waainjüin tia, wekirajaa sünain tü naainjakat Esaú chi nüchonkai Isaac.

6, 7. ¿Jarai chi wayuu kanüliakai Esaú? ¿Kasa alataka najapuluʼumüin?

⁶ Senkeyuushii nüchon Isaac sümüin Rebeca. Esaú nünülia wanee otta Jacob wanee. Jaʼyasü naaʼu na tepichikana naatajatüin tü nakuwaʼipakat. Otta naata tü kasa naainjakat saashin tü Wiwüliakat. Esaú, tütüshi nia sünain olojoo jee kamalainsü nümüin waraittaa sainküin mojuui otta Jacob, nia wanee wayuu maainjalasai; jimatshi nia nipialuʼu (Gén. 25:27, NM). Tü aküjüneekat suluʼu hebreo süka tü pütchikat «maainjalasai» shia lotuin nukuwaʼipa Jacob naashin Robert Alter, wanee wayuu süpüʼüya tü Wiwüliakat.

⁷ Aakatshi Abrahán wanaa sümaa polooin jaʼralimüin nuuyase Esaú nümaa Jacob. Nnojotpajaʼa ojoitünüin nümaa tü pütchi nüküjakat paala Maleiwa nümüin. Nüküja achikirü Jeʼwaa nümüin Isaac anainjatüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa wayuu sünainjee nuuʼuliwoʼu Abrahán (paashajeʼera Génesis 26:3-5). Makalaka niweetüinjachin sünainjee nüpüshi Abrahán chi suuʼuliwoʼukai tü jierü aashajaanakalü achiki suluʼu Génesis 3:15. Süka niain miyoʼuin Esaú nuulia Jacob, niainjachi alataka ajapuluʼumüin tia apaalaakat. ¿Kojutsü tia nümüin Esaú?

8, 9. (1) ¿Kasa naainjaka Esaú süka tü apaalaakat nüpüla? (2) ¿Kasa nütüjaaka aaʼu Esaú süchikijee nuikküin sujut eʼirumaa? ¿Kasa naainjaka?

⁸ Nüleʼejapa Esaú sünainjee olojoo, yalashi Jacob niʼrüin sünain aʼlakajawaa. Nümakalaka nümüin Jacob: «Ouktushi taya jamü. Cheʼe tamüin süpüshi türa putse ishokot oʼu». Nusouktakalaka Jacob nümüin: «Paapüle tamüin sujut eʼirumaa pümaʼanakat, taapeerüjaʼa shiiʼiraka pümüin tü totsekat». ¿Kasa naainjakat Esaú? Müsü alawaakai saaʼin tü nümakat: «Anakaja. Süka jamüin, motsosü maʼi taaʼin, nnojotsü kasajatüin tamüin sujut eʼirumaa tamaʼanakat». Shia analeeka nümüin Esaú piratüin nüleʼe suulia sujut eʼirumaa. Süpüla lotuinjatüin sukuwaʼipa tia müshi Jacob nümüin Esaú: «Tü keeʼireekat taaʼin, shia pansaainjatüin pünüiki tamüin sünain paapüinjatüin jooluʼu tamüin sujut eʼirumaa pümaʼanakat». Eetaayaai ichein Esaú saaʼu tia. «Naapakalaka Jacob wane pan ooʼulaka süpüshi  tü nutsekat nümüin Esaú. Süchikijee niküin je nüsüin, ojuittaashi nia. Naapüitpa joo sujut eʼirumaa nümaʼanajatkat saaʼu wane eküülü neʼe sükajee nnojolüin kasajatüin shia nümüin». (Gén. 25:29-34.)

⁹ Kojuya juya süchikijee tia, pejepa Isaac süpüla ouktaa, süchajaa akuwaʼipat Rebeca süpüla niainjachin Jacob aapünüin amüin sujut eʼirumaa sükajee nnojoluin kasajatüin shia nümüin Esaú. Nütüjaapa saaʼu Esaú mojuin sukuwaʼipa tü kasa nüneekakat, müshi nia nümüin Isaac: «Taataa, aishaʼajaa, anashi püpütaale tapüla süka wane pütchi analuʼulia. [...] ¿Jama eetaapaʼaya wane pütchi analuʼut paapüinjatkat tamüin?». Süka niaichipain kamüin Jacob tü pütchi analuʼutkat, müshi Isaac: «Aishaʼajaa tachee, ¿kasakainjatka joo shia tatuma?». Jee «masütaajusai Esaú sünain achuntaa wainmatua nümüin chi nüshikai sünain aʼyalajaa» (Gén. 27:30-38).

10. ¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa nüchiki Esaú nümaa Jacob? ¿Jamüsü makaʼa nünüiki?

¹⁰ ¿Kasa palajanaka nutuma Esaú saashin tü Wiwüliakat? Shia palajanaka nutuma tü keeʼireekat naaʼin suulialeʼeya tü antüinjatkat nümüin sünainjee eʼirumaain nia. Nnojotsü kasajatüin nümüin eʼirumaain nia, maaliinsai Jeʼwaa nüpüla. Eetaayaai süntapünaain suluʼu nikii jameerüin sukuwaʼipa nüpüshi sutuma tü nüneekakat. Aluʼusaʼa Jacob, kojutsü nümüin tü apaalaakat nüpüla. Nnojorüleje müin shia, nnojoishije jüüjüüin nia nümüin chi nüshikai wanaa sümaa nuluwataain nia wattamüin sünain achajawaa wanee jierü (Gén. 27:46–28:3). Mayaainjeʼe niʼrüin müliaa Jacob sünainjee tü nüneekakat, jemeishi chi Mesíaskai sünainjee tü nuuʼuliwoʼukat Jacob. ¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa nüchiki Esaú nümaa Jacob? Müshi nia: «Aishi tapüla Jacob; aluʼusaʼa Esaú maaliinsai tapüla» (Mal. 1:2, 3, NM).

11. (1) ¿Jamüsü wanainpünaaka tü alatakat nümüin Esaú? (2) ¿Jamüsü kottiraaka nutuma Pablo tü naainjakat Esaú sümaa «aʼluwajirawaa akuaippaa»?

¹¹ ¿Jamüsü wanainpünaaka tü alatakat nümüin Esaú? Müshi Pablo namüin na anoujüshiikana: «Anakaja müleka jüchiaajiraale suulia aʼluwajirawaa akuaippaa sümaa wayuu jierü otta wane jierü nümaa wane toolo suulia kiʼrajüin jia sünain tia. Otta chi eekai nnojolüin jamajatüin nümüin tü nüchekakat chi Maleiwakai nüpüleerua, anakaja müleka jimeʼejüle naaʼin süpüla kojutüinjachin Maleiwakai nütüma nüchikua, suulia majüin aka naaʼin Esaú paala sümaiwa sünain nuikküin sujut eʼirumaa saaʼu eküülü neʼe» (Heb. 12:16). Wanainpünaasü tia pütchikat. Kojutüinjachi wamüin chi Maleiwakai suulia amüloulin watuma tü nüpaalakat wapüla  sükajee waainjüin tü kasa mojusü keeʼireekat waaʼin. ¿Jamüsü kottiraaka nutuma Pablo tü naainjakat Esaú sümaa «aʼluwajirawaa akuaippaa»? Süka eein süpüla maaliin Maleiwa nüpüla wanee wayuu süpüleerua aʼluwajirawaa akuwaʼipaa.

12. (1) ¿Kasa niʼitaaka wapüleerua Satanaa? (2) ¿Jamüshii sükaaliinjeenaka waya nukuwaʼipa Esaú otta José waneeküinjatpa wanee kasa?

¹² Nnojotsü wachajaain wooʼomüin waʼluwajiraainjatüin wakuwaʼipa. Shia wachuntaka nümüin Jeʼwaa nnojoliinjanain niyüülajüin waya süpüla ooʼulakünaa aaʼin (Mat. 6:13). Akaisaʼa machiaajuin chi Yolujaakai, ayatshia nia wachiirua shiiʼiree nümalajeʼerüin tü wanoulakat (Éf. 6:12). Nia aluwataaka saaʼu tü kasa eekat yaa mmapaʼa müsüjeseʼe niʼitaain wapüleerua tü kasa mojusü keejiakat wamüin (1 Cor. 10:8, 13). ¿Kasaje paainjaka puuʼulakünüle aaʼin sükajee wanee kasa mojusü? ¿Meechi pia maʼaka naaʼin Esaú? ¿Niataajeechipa püshatüin akuwaʼipa José wanaa sümaa niyouktüin ainkawaa sümaa nierüin Potifar? (Paashajeʼera Génesis 39:10-12.)

13. (1) ¿Kasa naainjaka na oʼunakana süchiirua nukuwaʼipa José? ¿Kasa naainjaka na oʼunakana süchiirua nukuwaʼipa Esaú? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluin müin waya maʼaka naaʼin Esaú?

¹³ Wainma na wawalayuu aneekakana kasa anasü otta atalateʼerakana naaʼin Jeʼwaa. Naainjüin tia wanaa sümaa naneeküin chi noʼunüinjachikai achiirua akuwaʼipa; niale Esaú jee niale Jacob (Prov. 27:11). Eeshii na mojutkana amüin tü apaalaakat napüla, müshii aka naaʼin Esaú. Wainma maʼin na wawalayuu achiaanakana otta ojuʼitinnakana saaliijee amaʼüjirawaa akuwaʼipaa. Watüjaainjatü aaʼu tü waaʼinrajatkat müleka wooʼulakünüle aaʼin (Sal. 78:8). Waainjüinjatü piamasü kasa süpüla nnojoluinjatüin keeʼireein waaʼin waainjüin kasa mojusü otta süpüla watüjaain saaʼu tü waneeküinjatkat.

14. ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin süpüla wayouktüin «tü mojusükat süpüleerua» waaʼinrüinjatüin «tü kasa anasükat»?

¹⁴ Tü waaʼinrajatkat palajana shia jülüjüinjatüin waaʼin tü eejeetkat sünainjee tü waainjakat. Miyoʼule maʼin naaliin Jeʼwaa wapüla, kojuteerü maʼin tü nüpaalakat wapüla. ¿Pümaʼülapaleerü wanee wayuu aire shia püpüla? Nnojottaa, püchajaain sukuwaʼipa süpüla talatüin saaʼin pümaa. Müsüjeseʼe anain jülüjüle waaʼin mojeerüin wakuwaʼipa otta mojeerüin nakuwaʼipa na waneeinnua müleka woonoole sümaa tü kasa mojusü keejiakat wamüin. Püsakira paaʼin: «¿Jameerü takuwaʼipa nümaa Jeʼwaa müleka taneeküle wanee kasa mojusü? ¿Jameerü nakuwaʼipa na tapüshikana? ¿Jameerü nakuwaʼipa na tawalayuukana? ¿Akaaʼinjaweena na waneeinnua sutuma tü taainjakat?» (Filip. 1:10). Soto paaʼin tüü: «¿Anasüche maʼin talataa aaʼin motsomüin süpüla müliaakuʼu maa süchikijee taainjüin wanee kasa? ¿Iratteeshi taya otta isakuʼu meesü taaʼin süchiirua wanee kasa maʼaka naaʼin Esaú?» (Heb. 12:17). Jülüjüle waaʼin tia, wayoukteerü «tü mojusükat süpüleerua» waaʼinrüinjatüin «tü kasa anasükat» (Roma 12:9). Aire maʼin wapüla Jeʼwaa, nnojoleerü waawalüin achiki tü nüpaalakat wapüla (Sal. 73:28).

15. ¿Kasa nükaaliinjaka aka waya Jeʼwaa süpüla katsüinjatüin waaʼin sünain anoujaa?

¹⁵ Tü wanee kasa waaʼinrajatka shia katsüinjatüin waaʼin sünain anoujaa. Wainma tü kasa nükaaliinjakalü aka waya Jeʼwaa süpüla katsüinjatüin waaʼin sünain anoujaa otta suulia numojujeʼerüin wanoula Satanaa. Nükaaliinjeena waya Jeʼwaa müleka wekirajaale sünain tü Wiwüliakat, woutkajaale, waküjüle pütchi otta woʼuraajüle (1 Cor. 15:58). Waʼyalajüle  nümüin Jeʼwaa otta waküjüle maʼin pütchi, katchinjeerü waaʼin süpüla wayouktüin wanee kasa ooʼulakünaka aka waaʼin (paashajeʼera 1 Timoteo 6:12, 19, NM). Süpüla katchinjatüin waaʼin sünain anoujaa, aʼyataainjanain waya süchiirua tia (Gal. 6:7). Pansaasü maʼin süküjia tia suluʼu Proverbios kapiitulo 2.

16, 17. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waneeküin kasa anasü?

¹⁶ Saashin Proverbios kapiitulo piama, kekiinjana waya otta wayaawatüinjatü saaʼu tü waainjüinjatkat. Tia, sükaaliinjeena waya süpüla waneeküin tü kasa anakat suulia tü kasa mojukat otta sükaaliinjüin waya süpüla wachecherüin waaʼin suulia waainjüin tü kasa mojusü keeʼireekat waaʼin. Süpüla waneeküin wanee kasa anasü, waaʼinrajatü tü sümakat tü Wiwüliakat, tü makat mayaa: «Tachonchee, müleka jüüjüüle pia sümüin tü tamakat pümüin otta poonoole sümaa tü taluwataakalü anain pia, jülüjüle paaʼin tü kekiiwaakat süpüla piyaawatüin saaʼu tü paainjüinjatkat; müleka puchuntüle maʼin atüjawaa saaʼu wanee kasa otta puchuntüle piyaawatüin saaʼu wanee kasa; müleka püchajaale tia waneepia maʼaka püchajaain pülaata, otta püchajaale shia maʼaka saaʼin wanee korolo kojutsü, piyaawateerü aaʼu tü mmoluwawaakat neema Jeʼwaa otta pütüjaajeerü saaʼu tü nütüjaakalü aaʼu Maleiwa. Kekiishi wayuu nutuma Jeʼwaa, atüjüshi nia otta niyaawata aaʼu tü naainjüinjatkat» (Prov. 2:1-6, NM).

¹⁷ Süpüla waneeküinjanain kasa anasü, waainjüinjatü tü sümakat Proverbios. Nnojoleena aaʼinrüin waya kasa mojusü, müleka jüüjüüle waya sümüin tü nümakat Jeʼwaa, müleka wachuntüle kaaliinwaa nümüin otta müleka wachajaale waneepia watüjaain saaʼu tü nütüjaakalü aaʼu Maleiwa maʼaka wachajaain wanee korolo kojutsü.

18. ¿Kasa paainjüinjatka? ¿Jamüsü paainjüinjatka tia?

¹⁸ Wachuntajatü nümüin Jeʼwaa watüjüinjanain, watüjaainjatüin saaʼu wanee kasa, wayaawatüinjatüin saaʼu wanee kasa otta kekiinjanain waya. Waʼyataale maʼin süchiirua tia otta weeʼiyatüle sükajee wakuwaʼipa, aleeweena waya nümaa Jeʼwaa. Aire wapüla Jeʼwaa, nnojoleena waya aaʼinrüin kasa mojusü. Aleewale waya nümaa Jeʼwaa otta mmoluwaale waya neema, nnojoleerü ojutuuin suluʼu waaʼin waainjüin kasa mojusü (Sal. 25:14; Sant. 4:8). Aleewale maʼin waya nümaa Jeʼwaa otta jüüjüüle waya sümüin tü nümakat wamüin, aneekeena waya kasa atalateʼeraka naaʼin Maleiwa otta aaʼinmajaka tü nüpaalakat wapüla.