WEʼRÜIRÜ wayuu wanaa sümaa jashichin shia, eeshii joo wayale neʼe jashichin soʼu wanee kaʼi. Jashichijaashii waya müleka saainjünüle wamüin wanee kasa eeka mojuin, watüjaapejeʼe saaʼu mojuin jashichire waya. Saashin wanee karaloukta sukumajalaka Asociación Americana de Psicología, aleʼeya wayakana wapüshuaʼa, aashichijaʼawaishii waya.

Pansaasü tia pütchikat sümaa tü nümakat Pablo. Süka jamüin, nnojoluin eein wanee wayuu nnojoikai aashichijaain naashin Pablo. Müshijeseʼe nümüin wamüin: «Juuʼulaa suulia jashiee [...] suulia kaainjalajüin jia suluʼujee» (Éfeso 4:26). Saashin tü pütchi wekirajaaitpakalü anain, ¿anashiche jashichire wanee wayuu? ¿Nüchecherüinjattaapa naaʼin suulia tia?

Wanaa sümaa nüküjüin Pablo tia namüin na wayuu chejeʼewaliikana Éfeso, eesü süpüla shiain nüshatüin sünainjee tü pütchi makat mayaa: «Nnojo jaainjüin kasa mojusü jaʼitainna jashichin jia» (Salmo 4:​4, TNM). ¿Anasüche naashin Pablo müleka jashichire waya? Mojusü tia naashin Pablo, müshijeseʼe nümüin: «Juuʼulaa suulia ülüʼüttaa aaʼin sümüin wayuu je suulia kanain jaaʼin eekai jüʼülüjaain sümaa. Nnojo juwoorolooin sümüin wayuu süka pütchi mojuluʼut» (Éfeso 4:31). Saashin Asociación Americana de Psicología, nnojotsü nunoukteʼerüin wanee wayuu wanee mojujirawaa müleka naashichijaale.

¿Kasaka waaʼinrüinjatüin suulia jashichijaain waya? Anuu nünüiki chi aluwataaikai Salomón: «Kekiire wanee wayuu, niyaawajaa aaʼu tü naaʼinrajatkat suulia jashichijaain nia. Anashaatasü tü naainjakat motule naaʼin saainjala wayuu» (Proverbios 19:​11, TNM). Chi wayuu eekai kekiin, nnojotsü nuuʼulaain sukumajaain jashiee nikiiruʼu. ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa nutuma?

Chi wayuu eekai kekiin, niyaawata aaʼu jamüin sülataka wanee kasa, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla anajiraainjachin nia sümaa tü wayuukalüirua. Choʼujaasiaʼaya maʼin müinjatüin nukuwaʼipa wayuu airuʼurule nümüin wanee pütchi.

 Jamüshiijaʼa waashichijaale sooʼomüin wayuu sutuma mojukuwaʼipalüin wanee kasa sutuma, nnojoleena waya eʼrüin kasa anasü suluʼujee tia. Eesü süpüla neʼe jamüin sukuwaʼipa tia wayuukot watuma, eeshii wayale neʼe mojuin akuwaʼipa sutuma. Müsü aka saaʼin tü miichi ajaʼttaleekaʼaya sutuma suchuwanajaain sutuma siki. Akaataajaʼa neʼe jashichire waya sümüin wayuu, mojuteena waya namüin mapa, mojuleejeeria wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa sutuma tia makat. Shia anaka aluʼu wayaawajaale waaʼin müleka jashichijaweere waya.

Uwomuyuutaaichejeʼe David, chi nüshikai Salomón. Akalajasaʼa neʼe suʼunüin Abigail nümaʼanamüin David suulia nuʼutüin naaʼin Nabal. Anuu sukuwaʼipa yaa: wanaa sümaa narüleejapuʼuin na wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Nabal, chayaa suluʼu tü mmakat Carmelo, eetaayaai kasain alatüin namüin naya wayuukana sutuma naaʼinmajüin naya David ooʼulaka na nusurulaatsekana. Aküjünüsüjeseʼe nümüin David sünain nüüjirüin Nabal soi naʼanneetse, aluwateʼetshijeseʼe David wayuu nümaʼanamüin Nabal süpüla nojulijüin eküülü naaʼu. Aashichijaashi neʼe Nabal nooʼomüin naya wayuu aluwataaushiikana, wainma neʼe pütchi nüliajatü David nutuma chia wayuukai. Üttajaasejeseʼe naaʼin David, oʼunaajaa nümüin nipialuʼumüin Nabal namaa 400 wayuu tooloyuu. Nuʼutajachi aaʼin Nabal namaʼaleʼeya na kasayuukana nünain (1 Samuel 25:4-13).

Wanaa sümaa saapüin tia Abigail, oʼunüsü nümaʼanamüin David. Süsapainyoʼukalaka shia süntaiwaʼaya nümaʼanamüin David sünain maa: «Jülüjaʼaya maʼin paaʼin tü tamüinjatkat pümüin». Suchuntüinjeseʼe nümüin David motuinjatüin naaʼin naainjala Nabal süka nnojoleerüin niʼrüin kasa anasü müleka nuʼutüle naaʼin (1 Samuel 25:24-31, TNM).

Ayaawajaashi naaʼin David sutuma sünüiki Abigail. Jamüshijaʼa David nnojotsü alinjatüin nümüin tü nünüikikat Nabal, nüchecherüinjatü naaʼin suulia. Süka jamüin, airuʼuluin nünüiki Nabal sümüin wayuu süpüshuaʼa. Müsia tü wanee kasa niyaawajaakalü aaʼu David mapa, shia nuʼuteein neʼe naaʼin Nabal. Uwomuyuushije nia naainjüle tia. Üttajaale paaʼin soʼu wanee kaʼi maʼaka naaʼin David, shia anaka aluʼu paainjüle tüü: «Piyaawajaa paaʼin suulia kaainjalajüin pia». Tia, shia wanee pütchi suluʼuka wanee karaloukta sukumajalaka Clínica Mayo. Shiimain sünain anain piyaawajaale paaʼin suulia kaainjalain pia. Jamüle pia atumawaa, püchechera paaʼin suulia paashichijaain, wayuu kekiinjachi pia (1 Samuel 25:32-35).

Eeshii na wayuu akaaliinjünakana maʼaka naaʼin David. Jamüshijaʼa paala nümaiwa Sebastian, nnojotsü jameein pütchi nümüin, jashichijaamaatüshi neʼe. Ekirajünüshi nia sünain tü Wiwüliakat chaʼayaa suluʼu wanee kaatset chakat Polonia, 23 nuuyase wanaa sümaa tia. Naashichijaweere, achechetshi naaʼin naashin, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla naaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat. Anashaatasü nukuwaʼipa wanee wayuu naapaale sümaa tü sümakat tü Wiwüliakat naashin Sebastian.

Müsia neʼe nukuwaʼipa Setsuo, naashin niakai, jamüle neʼe wanee pütchi nümüin natuma na wayuu niʼyataajiraakana amaa, nüʼülüja amüinna. Anasü mapa nukuwaʼipa sutuma nikirajünüin sünain tü Wiwüliakat. Ayaawajaashi naaʼin suulia naainjüin kasa mojusü. «¿Jaraiche mojulaajaka palajana? ¿Tayataaka neʼe mojulaain palajana?», maa müsü naaʼin Setsuo nüleʼeruʼu. Nnojoishi nia aashichijaain sutuma müin sukuwaʼipa nutuma.

Eesü isale püchiki püchecherüin paaʼin suulia tü jashiewaakat, sükaaliinjeeipajaʼa pia tü Wiwüliakat. Paaʼinrüle tü sümakat tü Wiwüliakat jee puchuntüle kaaliinwaa nümüin Maleiwa, kekiijeechi maʼin pia. Müle shia putuma, nnojoleechi pia aashichijaamaatüin.