HENDU 5
Ɛsɔ tʋma sɔsɔna
(Keɣa 138)
-
1. Oo Ɛsɔ, mɔnɖɔŋ yaa mɛhɛzɩɣ,
Yaa mahɩnaa, ŋsɩm pɩtɩŋa pa’ɩ.
Ŋsɩm ma-laŋɩyɛ taa tɔm, ma-maɣzɩm,
Nɛ mɔ-yɔɔdaɣ nɛ mɔn-ɖɔnɛ,
Pɩtɩŋa pa’ɩ.
Al’waatʋ ndʋ maawɛɛ mɛɛsaɣ tɛɛ
Ðooo mon-ɖoo lotu taa lɛ, ŋnawaɣ’m.
Mon-tomnaɣ hɔɔlɩŋ wɛ ña-takayaɣ taa.
Ñe-piti lakasɩ wɛ’m ɖeu;
Mɛnɖɛyɩɣ’ŋ tam.
Ñɔ-lɔŋsɩnɖɛ nɛ ñe-piti lakasɩ;
Sɩpaɣlaa pɩdɩɩfɛ’ɩ nɛ mansɩm ’bʋ.
Paa cɩkpɛndʋʋ ɩcɔ’m nɛ kɩtaa kɔyɔ,
Caa ñe-fezuu naɣ’m nɛ kɩya ma-ñʋʋ.
Yehowa, apɩzɩɣ ɛmɛlɩ’ŋ?
Ɛzɩ le monposuuni’ŋ? Ðoli fɛ’ɩ.
Cɩkpɛndʋʋ taa, ɛsɔdaa yaa pɩlaʋ taa,
Yaa paa teŋgu cukaŋ taa,
Ðɩmɛlɩyɛ fɛ’ɩ.
(Kalɩ ɖɔɖɔ Keɣa 65:3; 93:19; Yereemii 17:10.)