Imwin Lokolok kan Kerendohr!
Medewehla ke mihmi nan sampah ehu me sohte mie lokolok, sampah ehu me sohte mwersuwed, mahwen, soumwahu, melimel de rerrer en sahpw ape. Medewehla ke pirida ni menseng koaros oh sohte anahne pwunodki kahpwal en wiakau aramas, kaunda lemei de kahpwal en mwohni de doadoahk. Ia duwe, e apwal en kamehlele me mepwukat kak pweida? Mehlel, sohte aramas emen de pwihn ehu kak wahdo soahng pwukat. Ahpw Koht ketin inoukihda en ketikihsang soahng koaros me kin kahrehda lokolok, iangahki soahng kan me sansalda nan oaralap en mwoweo. Tehk duwen inou pwukat me kohsang nan Mahsen en Koht, Paipel:
PAHN KAUNDAHN KOPERMENT MWAHU
“Koht en nanleng pahn ketin kauwada mwehi ehu me sohte imwi. Mwehi wet sohte pahn kak lohdi, ahpw e pahn kauwehla mwehi teikan koaros, oh pahn mihmi kohkohlahte.”—Daniel 2:44.
Wehin Koht iei koperment ehu nanleng. Kaun me idihdidahro, Sises Krais, pahn ketin wiliandi kaundahn aramas oh pahn ketin tehk mwahu pwe kupwuren Koht en wiawi nanleng oh sampah. (Madiu 6:9, 10) Sohte kaundahn aramas ehu pahn wiliandi koperment wet pwehki e wia “wehi soutuk en atail Kaun oh Sounkomour Sises Krais.” Popohl pahn mihmi kohkohlahte.—2 Piter 1:11.
SOLAHR PELIEN LAMALAM LIKAMW
“Sehdan pil kak kawekala pein ih, oh mwomwehda tohnleng en marain! Eri, iei me kaidehk mehkot kapwuriamwei ehu ma eh lidu kan pahn pil kawekala pein ihr, pwehn mwomwehda lidun me pwung. Ahpw ni imwilah re pahn ale pwaisarail duwen ar wiewia kan.”—2 Korint 11:14, 15.
E pahn dierekda me pelien lamalam likamw kan kin wiewia doadoahk en Tepilo oh pahn sohrala sang nin sampah. Pepehm en lipilipilki aramas oh kamaramas koaros me pelien lamalam kin kahrehda pahn sohrala. Met pahn kahrehda koaros me kin poakohng “Koht mehlel oh ieias” ren kaudokiong ih ni “pwosonteieu,” ni sapwellimen Koht manaman oh ni mehlel. Met pahn imwikihla popohl oh minimin.—1 Deselonika 1:9; Episos 4:5; Sohn 4:23.
SOH UNSEK EN ARAMAS PAHN SOHLA MIE
“Pein Koht pahn kin ketiket rehrail oh e pahn wiahla ar Koht. E pahn kin ketin limwihasang pilen masarail koaros. Mehla solahr pahn wiawi, solahr mwahiei, solahr nsensuwed, solahr medek. Soahng mering kan sohralahr.”—Kaudiahl 21:3, 4.
Siohwa Koht ketin kupwurehda met en kak wiawi sang ni eh ketin doadoahngki sapwellime Ohl, Sises, me tounmeteikihla moure ong tohnsampah. Sohn 3:16) Pahn sapwellimen Sises kaweid, aramas akan pahn unsekla. Solahr pahn mie lokolok pwehki “pein Koht pahn kin ketiket rehrail” oh pahn ketin limwihasang “pilen masarail koaros.” Ni ahnsou keren, soh unsek en aramas oh pil lokolok pahn wiahla soahng kan en mahs; “me pwung kan pahn koukousoan nan sahpwo oh re pahn sapwenikihla kohkohlahte.”—Melkahka 37:29.
(NGEHN SUWED KAN SOLAHR PAHN MIE
“E [Sises Krais] ahpw poarokedi drakono, iei serpent en kawao, me iei Tepil de Sehdan—e ahpw salihedi erein sounpar kid. Tohnlengo eri kesepwekehdilahng nan pwoahr loalo, me soh kapi, loakehdi oh katengehdi powe, pwe e dehr kin pitih wehi kan.”—Kaudiahl 20:2, 3.
Soahng koaros me Sehdan kin kahrehda pahn sohrala ahnsou me Sehdan oh ngehn saut akan pahn selidi oh lekdekla nan “pwoahr loalo,” wasa me re sohte kak wia mehkot. Re solahr pahn doadoahngki arail manaman suwed en kaunda koasoandi de wiewiahn aramas akan. Ia uwen kansenamwahu en mihmi nan sampah ehu me Sehdan oh ngehn suwed akan solahr mie!
“IMWIN RAHN AKAN” PAHN IMWISEKLA
“Imwin rahn akan” pahn kaimwisengkihla dahme Sises ketin kahdaneki “kahn kamakam kowahlap.” E mahsanih: “Apwal en ni ahnsowo [“kahn kamakam kowahlap,” NW] pahn laudsang apwal me kin wiawi sang mahs kohdo lel met; pil sohte me pahn duwe sang met kohla.”—Madiu 24:21.
Kahpwal kan me inenen laud oh me sohte kin wiawi sang mahs iei me pahn wiawi ni kahn kamakam kowahlapo. Kahpwal pwukat pahn imwisekla ni “mahwen me pahn wiawi ni Rahn Lapalap en Koht, Wasa Lapalahpie,” me adaneki “Armakedon.”—Kaudiahl 16:14, 16.
Aramas akan wasa koaros me kin poakohng dahme pwung kasikasik imwilahn koasoandi suwed wet. Tehk duwen kapai pwukat me re pahn paiekihda pahn kaundahn Wehin Koht.
KOHT PAHN KETIN WIA LAUDSANG MET!
“Pokon kalaimwun” ehu pahn mihmi nan sampah kapw oh popohl ehu: Paipel mahsanih me pokon kalaimwun ehu me sohte aramas kak wadekedi pahn “keidier nan kamakam laudo” de pitsang kahn kamakam kowahlap, oh pahn mihmi nan sampah kapw pwung ehu. (Kaudiahl 7:9, 10, 14; 2 Piter 3:13) Komourparail pahn kohsang rehn Sises Krais, “Sihmpwul en Kohto me kin ketikihsang dipen sampah koaros.”—Sohn 1:29.
Aramas pahn paiekihda laud kasukuhl sang rehn Koht. Nan sampah kapwo, “sampah pahn direkihla kupwurokong en KAUN-O.” (Aiseia 11:9) Kasukuhl wet pahn iangahki kaweid duwen atail en ahneki popohl rehn aramas koaros oh mour pahrekiong koasoandi en ahnsowo. Koht ketin inoukihda: “Ngehi me KAUN-O omw Koht, me kupwurki padahkihiuk pwe en wia kamwahu ehu ong uhk oh kaweid uhk nan ahl me ke pahn keid ie.”—Aiseia 48:17.
Me melahr kan pahn iasada sang nan sousou: Ni Sises eh ketiket sampah, e ketin kaiasada kompoakepaho Lasarus. (Sohn 11:1, 5, 38-44) Ni eh ketin wia met, e ketin kasalehda dahme e pahn ketin wia wasa koaros pahn koasoandi en Wehin Koht.—Sohn 5:28, 29.
Popohl oh pwung pahn mihmi kohkohlahte: Pahn kaundahn Krais, pingiping pahn wiahla irair en mahs ehu. Ia duwen atail ese met? Pwehki Sises kak mwahngih mohngiong en emenemen oh e pahn ketin doadoahngki koahiek wet pwehn kadeikada aramas pwung kan oh aramas suwed kan. Irail kan me sohte wekidala arail wiewia suwed kan sohte pahn kousoan nan sapwellimen Koht sampah kapw.—Melkahka 37:9, 10; Aiseia 11:3, 4; 65:20; Madiu 9:4.
Kitail tehkpeneier ekeite kokohp nanpwungen kokohp en Paipel tohto me koasoia duwen ahnsou kaselel me kohkohdo. Ahnsou me Wehin Koht pahn kaunda sampah, “popohl” pahn mihmi kohkohlahte. (Melkahka 37:11, 29) Soahng koaros me kin kahrehda medek oh lokolok me aramas ahneki sohla pahn mie. Kitail kak kamehlele met pwehki sapwellimen Koht inou me mahsanih: “Met I pahn onehda sapahl mehkoaros! . . . Mahsen pwukat me mehlel oh likilik.”—Kaudiahl 21:5.