1, 2. Nohinna maatesi hiikkonne looso loossino? Insara mayi qarri iillinonsa?

 NOHI hallu xisseennasi heeshshi yiinowiinni gotti yee hiixati. Hakkiinni hallo hiiqqiꞌrara haqqichote udulumira gaffi asse, seekkinanni heeꞌnoonnita jawa markaawe laꞌꞌate higi. Markaawete giddora wayi eannota hoolate xallinanniti qixiraani yinanni suwe killitanno killo qooxeessa woꞌmitino; haqqe qinxinanninna darranni qoꞌeessi xeertote heeꞌneenna macciishshamanno. Nohi gaffi assinowa heeꞌre, oososi markaawe seekkate haqqe yabbite biddi assitanni uffi qocci yitanna laꞌꞌanni no. Oososi, oososi seenninna ayirrado minaamasi lowo diro konni loosira isi ledo daffanni keeshshitino. Insa looso haxo haadhinoha ikkirono, gate noonsa loosi majjaha diꞌꞌikkino!

² Olliichinsara, Nohinna maatesi wodana fayyitinokkiha labbinonsa! Markaawete loosi mereedhanni haꞌrita, Baote Wayi daye alame woꞌma hunanno yinanni woyite mannu roore balalsa hanafi. Nohi bao dagganni noo yee hige hige qorowisiisinonsaha ikkirono, insa tini kaphoho yite heddino! Qoleno, ‘Waaga afiꞌrinokkire loossanni dironsa beebbate guxxitannori kuri ma ikkitino gowwuulleeti!’ yitinoha ikkara dandaanno. Nohi Magani Yihowa kayinni hatto yee dihedino.

3. ‘Nohi Maganu ledo qaafino’ yinoonnihu mayiraati?

³ Qullaawu Maxaafi, “Nohi . . . Maganu ledo qaafanno manchooti” yaanno. (Kalaqama 6:9 nabbawi.) Hatto yaa mayyaate? Maganu uullara dayino woy Nohi iimira haꞌrino yaa diꞌꞌikkino. Nohi Maganoho hajajamanno daafiranna iso lubbora baxannohura jaallate gede mitteenni qaaffino yaa dandiinanni. Lowo kumi diri gedensaanni Qullaawu Maxaafi Nohi daafira kulanni, “Ammaꞌnatenni alamete soꞌrose leellishino” yiino. (Ibi. 11:7) Nohi hatto assinohu hiittoonniiti? Ninke ammanatenni isi faale haꞌra dandiineemmohu ma garinniiti?

4, 5. Nohi waro bunshe batidhanni hadhinohu hiittoonniiti?

⁴ Nohi lophinohu barru baala bunshete aana bunshe lexxitanni noo alameraati. Nohira awura ikkannohu Heenooki warono bunshe batidhino; Heenookino Maganu ledo qaafinoho keeraancho manchooti. Isi alamete aana noohu bushu mannira Yihowa yoo yaannota masaalino. Nohi yannara isinni bunshe hakkiinni roore batidhino. Alamete aana finqille batidhino daafira, uulla Yihowa albaanni battaabbino. (Kal. 5:22; 6:11; Yih. 14, 15) Uulla togo anganni fultanno gede assinori maati?

⁵ Maganu ooso yaano sokkaasinete mereero lowo geeshsha dadillisanno coyi kalaqami. Insa giddonni mittu sokkaasinchi hakkuyira albaanni Yihowara finqilino; isi Maganu suꞌma hune, hattono Addaaminna Heewani cubbo loossanno gede soꞌrisiise Sheexaane Daawuloosi ikkino. Nohi warono wole sokkaasine Yihowahu keeraanchu gashshootira finqila hanaffu. Insa Yihowa iima uyinonsaha ayirrado bayicho agurte uullara dagge maala uddidhu; hakkiinni mannu ooso giddonni xumuulle seenne adhitu. Kuri naaxxaleeyyenna umonsa calla baxxannori finqila sokkaasine mannu ooso maaeeltanno gede assitino.—Kal. 6:1, 2; Yih. 6, 7.

6. Nefiliimootu alame hiittoota ikkitanno gede assitino? Yihowa maa assate murino?

⁶ Maala uddidhino sokkaasine kalanqoonninsa garinni heeꞌra agurte mannu ooso ledo adhante iltino ooso jigeeyyenna wolqaataamma ikkitu. Qullaawu Maxaafi kuri ooso “Nefiliimi” yaanno; hatto yaa, “Kaachishshe Uulla Tuggannore” yaate. Kuri mararro nookkiri kakkachootu Nefiliimooti, alamete noo finqillenna bunshe baassanno gede assitino.  Yihowa, “mannu bunshe baattote aana batidhinota, wodaninsa hedonna yortonsa duuchanka woyite horonta busha ikkitinota afi.” Konni daafira, isi 120 diri giddo hattenne busha alame feye hunara murino.—Kalaqama 6:3-5 nabbawi.

7. Nohinna minaamasi ooso lossidhu woyite guficho ikkinonsari maati?

⁷ Hattenne busha alamera ooso lossiꞌra mageeshshi geeshsha qarrissannoro hanni hedi! Ikkirono Nohira qiniinosi! Isira dancha minaama noosi. Ise Nohira 500 diro ikkisihu gedensaanni, Seemi, Kaaminna Yaafeeti yinannita labballi ooso iltinosi. a Nohinna galtesi, oosonsa bushuullu ledo hosse baꞌannokki gede agadhitino. Duucha woyite labballi ooso Nefiliimootu gedeeha, “suꞌminsa egennaminore wolqaataamma” manna naaddanno. Nohinna minaamasi, kuri jigeeyye manni assitannore qaaqquullinsa macciishshitannota hoola dandiitannokkiha ikkirono, baalanta bunshe giwanno Magani Yihowa daafira rosiisa dandiitanno. Alamete aana bunshenna finqille batidhino daafira, Yihowa lowo geeshsha dadillinota oosonsa huwattanno gede kaaꞌlitino.—Kal. 6:6.

8. Yannankera noohu hayyootu minaanninna minaama Nohinna galtesi lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniiti?

⁸ Yannankera noo annuwiranna amuuwira Nohinna minaamasi qarri leellannonsa. Xaa yannarano alamete aana jaddonna finqille batidhino. Duurunna durriiyye nookki katamma dino. Mitu qaaqquulleho qixxeessinanni boohaarshi nafa finqille batidhinoho. Hayyootu minaanninna minaama, tini bunshe qaaqquullensa huntannokki gede, barrunni mitto barra bunshe baala feye hunannohu keeru Magani Yihoware rosiisate sharrantanno. (Far. 11:5; 37:10, 11) Qoleno, Nohiranna minaamasira qiniinsante gede insarano qinaannonsa! Nohi ooso lophite sirnyaataamma ikkitino; hattono insante gede halaalaancho Magano Yihowa baxanno seenne adhitino.

9, 10. (a) Yihowa Nohi mayyee hajajino? (b) Markaawete suudinna horo daafira Yihowa Nohira maa kulinosi?

⁹ Mitto barra Nohi heeshsho hegerira soorrannori ikki. Yihowa baxanno soqqamaanchisi Nohira, hakkawari alame hunara hedinota kulisi. Maganu Nohi, “Umikkira dancha haqqichonni markaawe seekkiꞌri” yee hajajisi.—Kal. 6:14.

¹⁰ Mitootu yitannohu gede tini markaawe, wole markaawe gedeeta diꞌꞌikkitino. Albiidono badhiidono markaawe dilabbanno; qoleno mare dinose. Tini markaawe seeda saaxine gedeete. Yihowa Nohira markaawete geeshshanna akeeka kulinosi; hattono markaawete giddoyidiranna gobbayidira qixiraani yinanni suwe gananno gede hajajinosi. Maganu Nohi markaawe seekki yiinosihu mayiraatiro kulanni togo yiinosi:  “Baattote aana heeꞌrannoha lubbo afiꞌrino kalaqama duuchanka hunate baattote aanira baote waa dirriseemmo.” Ikkollana Yihowa Nohi ledo togo yee gondooro eino: “Atinna galtekki, oosokkinna oosokki seenni mitteenni markaawete giddora eꞌe.” Qoleno Nohi boode boode saada sirchi sirchinsa garinni markaawe eessanno gede hajajinosi. Markaawe einokkihu Baote Wayinni digatanno!—Kal. 6:17-20.

11, 12. Nohi hiikkonne majjaha ikkinokki looso loosaraati? Isi konne looso uyinisita maa assino?

¹¹ Nohi shaaꞌꞌa ikkinokki looso loosaraati. Seekkanno markaawe seendille 133m, halaꞌlinye 22m, uurrinsha 13m ikkitino daafira geeshsha jawate. Tini, yannankera haqqetenni seekkinannita jajjabba baaru aana hadhanno markaawe nafa koꞌo hunte roortanno. Nohi konne looso dilooseemmo yee gunguminoni? Woy rahe gudara yee gawa gawa assinoni? Qullaawu Maxaafi “Nohino Maganu hajajinore baala assi” yaanno.—Kal. 6:22.

¹² Markaawete loosi 40 kayise 50 diri geeshsha gudikki digatino. Markaawe seekkate, haqqe kara, karroonni haqqe gura, yabbanna kurkurre xaadisa hasiissanno. Tini markaawe sase fooqe, batinye kifillanna midaadoho waalcho afidhinote. Markaawete guunxo mule maskoote heedhukki digattino; hattono iimiido, wayi kawanna kaꞌaa dirranno gede assine seekkinoonni.—Kal. 6:14-16.

13. Nohira markaawe seekkatenni nafa roore qarrisasira dandaannoha hiikkonne looso uyinoonnisi? Hakkawaro noo manni tennera maa assino?

¹³ Lowo diri gedensaanni markaawete loosi meddi yiita, Nohi maatesi kaaꞌlitinosi daafira lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote! Nohira uyinoonni loosi markaawe seekka calla diꞌꞌikkino; Qullaawu Maxaafi Nohi, “keeraanchimmannire” sabbakinota kulanno. Kuni loosi markaawe seekkatenni nafa roore qarrisinosiha ikkara dandaanno. (2 Pheexiroosi 2:5 nabbawi.) Nohi albisa ikke, bushunna Magano waajjannokki manni baꞌꞌannota worbimmatenni duduwino. Mannu kulinonsare macciishshinoyya? Yesuusi Kiristoosi hakka warire kulanni, mannu wodanchinokkita coyiꞌrino. Insa itohonna agoho, hattono adhatenna adhamate calla helli buufi yitanni, Nohi kulinonsa qorowishsha mitte maccanni macciishshite mittetenni dunte huntino. (Mat. 24:37-39) Lowo manni Nohinna maatesi arrassikkinni digatino; mitootu isinni waajjishiishshinonsahanna feexidhe gibbinonsaha ikkara dandaanno. Wole agurina markaawe seekkitannota hoolate woꞌnaaltinoha nafa ikkara dandaanno.

14. Yannankera noo maate Nohinna minisi manni lawishshinni maa rossanno?

¹⁴ Nohinna maatesi kayinni loosonsa diagurtino. Qooxeessinsara heeꞌranno manni shaaꞌꞌa ikkinokki loosonsa waaga afiꞌrinokkirinna mulluri gede asse lairono, insa uyinoonninsa looso ammanante loossino. Yannankera nooti Kiristaanu maateno Nohinna maatesi ammananni lowore rossanno. Qullaawu Maxaafi heeꞌnoommohu “goofimarchu barra” ikkinota kulanno. (2 Xim. 3:1) Yesuusi ninke heeꞌnoommo yanna  Nohi markaawe seekki warite gedeeta ikkitinota coyiꞌrino. Mannu dudumbeemmota Maganu Mangiste sokka dulli assiro, arrassinkero, hakkiinnino sae darammeemmo gede assinkero Nohi qaaga dandiineemmo. Togoo darti iillinonkeri ninke calla diꞌꞌikkinoommo.

15. Nohira 595 diro ikkisita mayi iillinosi?

¹⁵ Lowo diri gedensaanni Nohinna maatesi markaawe seekkate looso haxo haadhu. Nohi 595 dirihu heeꞌre annasi Laamehi shiiꞌri. b Ontu diri gedensaanni Laamehira anna, Nohira kayi ahaaho ikkannohu Matusaali 969 dirisinni reyino; Qullaawu Maxaafira kulloonni manni giddo baalunkunni roore seeda diro heeꞌrinohu isooti. (Kal. 5:27) Matusaalino Laamehino umi manchi Addaami waro heedhino.

16, 17. (a) Nohira 600 diro ikkisita Maganu mayyee hajajinosi? (b) Nohinna maatesi laꞌinota hambannikki ikkito xawisi.

¹⁶ Nohi 600 dirihu heeꞌreenna, Maganu Yihowa “Maatekki baala haadhe amo markaawete giddora ei” yee hajajisi. Qoleno Maganu baalante saada giddonni sirchi sirchinsa garinni markaawe eessanno gede kulisi; kakkalo assine shiqinshannita battaabbinokki saada giddonni lamala lamala, wole kayinni lame lame eessi yiisi.—Kal. 7:1-3.

¹⁷ Hatte yannara ikkinori horo hambannikkireeti! Kumunni kiirranniti  addi addi geeshsha, suudenna akata afidhino saada ragu ragunkunni timbiliqqi yite dagganni no; kuri giddo mite qaaffannote, buubbannote, godowunni goshooshantannote, kukkubbitannotenna sunu sununni hadhannote. Nohi, dubbu saada markaawete giddora ea gibbeenna giddeessanni woy dogisiisanni qarraminoni? Diqarramino. Mayira yiniro Qullaawu Maxaafi, “Lamu lamu labbaahunna meyati ledosi markaawete giddora ei” yaanno.—Kal. 7:9.

18, 19. (a) Nohi daafira kultanno xagge halaale ikkase huluullamanno mannira mayine qola dandiineemmo? (b) Yihowa kalaqino saada gatisino doogo hayyosi leellishshanno yineemmohu mayiraati?

¹⁸ Mitootu, ‘Kuni hiitto ikke ikkanno? Qoleno kageeshshi saada hattenne ruukkashsho basera mimmito gawajjitukki hiitto ikkite heedhanno?’ yitara dandiitanno. Hanni hedi: Kalqete alame kalaqino Magani, kalaqino saada jooga ikkitanno gede woy mimmitu ledo sumuu yitanno gede assa didandaanno? Saada baala kalaqinohu Yihowa ikkinota deꞌnoonke. Qoleno yannate gedensoonni Yihowa Duumo Baara lamewa badino; hattono arrishsho eꞌukkinni keeshshitanno gede assino. Ikkina, Nohi daafira kultanno xaggera ikkinore baala Maganu assa hoogannoni? Dihooganno! Qoleno hakko coye assinohu isooti!

¹⁹ Maganu, kalaqino saada wole doogonni gatisara dandaanno. Ikkollana isi hayyicha ikkinohura, mannu ooso kalaqi woyite uullate aana nooha heeshsho afiꞌrino kalaqama baala gashshitanno gede silxaane uyinonsata qaangeemmo gede assitanno doogo horoonsiꞌrino. (Kal. 1:28) Xaa yannara batinyu annuwinna amuuwi, Yihowa kalaqino saadano ikko manna mulluri gede asse laꞌꞌannokkita oosonsara rosiisate Nohi xagge horoonsidhanno.

20. Nohinna minisi manni Baote Wayi daara albaanni noo lamalara maa assitinoha ikkara dandaanno?

 ²⁰ Yihowa Nohira, mitte lamala gedensaanni Baote Waa abbannota kulisi. Hatte lamalara, Nohinna maatesira loosu batiꞌrinonsati egennantinote. Baalanta saada, saadatenna maatensa sagale hattono jajjansa markaawe eesse raga raga qole wora lowo geeshsha daafursitannoti dihuluullissannote. Hakko iso Nohi galtenna oosonsa minaamuwi, markaawete giddiidi mine lawanno gede assate lowo geeshsha daafurinoha ikkara dandaanno!

21, 22. (a) Nohi waro mannu lashshi asse giwansa maalaꞌlissannonkekkihu mayiraati? (b) Nohinna maatesi arrassanno manni hatto assa agurinohu mamooteeti?

²¹ Olliinsara heeꞌranno mannina? Insa Yihowa Nohino ikko loososi maassiꞌranna laꞌinoha ikkirono, xaano diwodanchitino. Saada bobbakke markaawete giddora eꞌanna laꞌe maalaꞌla agurranna wolere diassitino. Insa lashshi assansa dhagge diꞌꞌikkitannonke. Yannankerano, heeꞌnoommohu goofimarchu barra ikkinota leellishshannoti lowo taje nooha ikkirono mannu diwodanchino. Qoleno soqqamaasinchu Pheexiroosi masaalino garinni, yannankera Maganu qorowishsha macciishshitannore mishannonna arrassanno manni no. (2 Pheexiroosi 3:3-6 nabbawi.) Hunda mannu Nohinna maatesino arrassinonsata dihuluullammeemmo.

²² Ikkina insa arrassa agurtinohu mamooteeti? Qullaawu Maxaafi, Nohi maatesinna saada markaawete giddora eessihu gedensaanni, ‘Yihowa waalcho gobbaanni cufi’ yaanno. Alba arrassanno manni tenne lainoha ikkiro, hakkuyi gedensaanni afoonsa amaxxinoti egennantinote. Hatto ikka hoogiro nafa, xeena lolaasa hanafita irraabbe sammi yaansa digattanno! Yihowa coyiꞌrino garinni, biite xeena agurikkinni ganita wayi baatto baalate woꞌmi.—Kal. 7:16-21.

23. (a) Yihowa Nohi waro bushu manni baonni hagiidhinokkita mayinni anfeemmo? (b) Xaa yannara ammanatenni Nohi faale haꞌranke hayyote yineemmohu mayiraati?

²³ Bushu manni baonni Yihowa hagiidhinoni? Dihagiidhino! (Hiz. 33:11) Yihowa insa busha doogonsanni higge dancha coye assitanno faro faninonsa. Insa hatto assa dandiitanno? Nohi assinori dandiitannota leellishanno. Isi Yihowa ledo qaafe yaano, duuchunku coyinni isira hajajame baotenni gata dandiinannita leellishino. Konni garinni Nohi ammanasinni hakkawari alameta soꞌrose leellishino; qoleno hatte ilama bunshe xabbe leeltanno gede assino. Nohi ammanasinni isonootono maatesino gatisino. Atino ammanatenni Nohi faale haꞌrittoro, ateneetono baxatto mannano gatisa dandaatto. Nohi gede Maganu Yihowa jaala ikkite ledosi qaafa dandaatto. Jaaloomiꞌneno geedonniha ikkara dandaanno!