Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Aliidimma Irkisse!

Yihowa Aliidimma Irkisse!

“Mootichankenna Maganonke! Baalanka kalaqoottona, . . . atera ayirrinyu, guweenyunna wolqa ikkitohe!”—AJU. 4:11.

FAARSO: 12, 150

1, 2. Mittu mittunku manchi hiikkoye coye ammana hasiissannosi? (Hanafote noo misile lai.)

 SAI BIRXICHIRA Daawuloosi, Yihowa gashshanno gari gara ikkinokkihunna mannu ooso uminsa umonsa gashshituro roore woyyaabbino heeshsho heedhannohu gede asse heewisaminota ronsoommo. Sheexaanu yiinori garaho? Hanni uminsa umonsa gashsha doodhanno manni hegere heeshsho heeꞌra dandaannohu gede assine hendo. Insa Maganu gashshooti nookkiha woyyitino heeshsho heeꞌra dandaannoha lawannohe? Ati dannu nookki wolapho afidhe hegere heeshsho heeꞌra dandaattoha ikkoommero roore hagiidhattoha lawannohe?

2 Kuri xaꞌmuwara ate riqiwe dawaro qola dandaannohu dino. Mittu mittunku manchi tenne hajo seekke heda hasiissannosi. Konni garinni Yihowa aliidimma gara ikkitinoti xabbe leeltanno. Isi gashshooti baalunkunni rooreho. Kuni gashshooti woꞌmu wodaninkenni irkisa hasiissannonkeho. Qullaawu Maxaafi tenne ammanneemmo gede assitanno taje kulanno. Hanni Qullaawa Borro Yihowa aliidimma gara ikkase daafira mayitannoro laꞌno.

YIHOWARA GASHSHATE SILXAANE NOOSI

3. Kalqete alamera aliidiha ikkate silxaane noosihu Yihowa callaati yineemmohu mayiraati?

3 Kalqete alame gashshate silxaane noosihu Yihowa callaati; korkaatuno isi woꞌmanka dandaanno Maganootinna Kalaqaanchoho. (1 Dud. 29:11; Soq. 4:24) Yohaannisi Ajuuja 4:11 giddo, Kiristoosi ledo mookkannori 144,000 manni togo yite faarsitannota kulloonni: “Mootichankenna Maganonke! Baalanka kalaqoottona, kalaqamanno gede assoottohunna, heeshsho oottohu ateetina, atera ayirrinyu, guweenyunna wolqa ikkitohe!” Ee, Yihowa baalankare kalaqinoha ikkino daafira, mannano ayyaanaame kalaqono gashshate silxaane noosi.

4. Maganu aliidimmara hajajama giwa doodhate dandoo garimale horoonsiꞌrate yineemmohu mayiraati?

4 Sheexaanu kalaqinori dino. Hakko daafira isira kalqete alame gashshate silxaane dinosi. Sheexaanunna umi minaanninna minaama Yihowa aliidimmara hajajama gibbe assitinonsakki geeshsha ikkitino. (Erm. 10:23) Hige insara doodhate dandoo noonsa daafira Maganoho hajajantanno gede giddeessannonsahu dino. Ikkina, insa doodhate dandoo noonsahura Yihowa gashshoote giwa dandiitanno yaateni? Deeꞌni. Doodhate dandoo gara ikkino coye doodhate kaaꞌlitanno. Ikkollana, tini dandoo noonsahura Kalaqaanchinsanna heeshsho uyinonsahura finqila dandiitanno yaa diꞌꞌikkino. Yihowara badhe wodha doodhate dandoo garimale horoonsiꞌrate. Ninke Yihowahu xalalu gashshooti hunda heeꞌra hasiissannonke.

5. Maganu yoo taashsho noota ikkitinota ammanneemmohu mayiraati?

5 Yihowa kalqete alamera aliidiha ikkate silxaane noosi yineemmo gede assannohu wolu korkaatino no. Isi silxaanesi horoonsiꞌrannohu guuta taashsho noo garinniiti. Yihowa ‘bagamannokki baxilli noosiha, halaalenna taalo yoo yaannoha,’ hattono uullate keeraanchimma woꞌmitanno gede assannoha ikkinota coyiꞌrino; isi hakkiinni aanche, “ane hagiirsiisanno coyi konneeti” yiino. (Erm. 9:24) Isi taalonna gara ikkinore assate guuntete xeꞌne noonsati mannu ooso borreessitino higguwa dihasiꞌranno. Gara ikkino coyiꞌra biddishsha fushshannohu isooti; konni garinni mannu oosora higge aanno. ‘Gashshootisi keeraanchimmatenna taashshote aana uurrinoha’ ikkino daafira higgesi, seerisi, biddishshuwasinna yoosi baala gara ikkitinota ammanneemmo. (Far. 89:14; 119:128) Sheexaanu kayinni Yihowa gashshanno gari digaraho yee heewisaminoha ikkirono, alamete aana taashsho heedhanno gede assa didandiino.

6. Yihowa kalqete alame gashshate silxaane noosi yineemmo gede assannohu mittu korkaati maati?

6 Hakkiinni saeno, Yihowa egennonna hayyo noosiha ikkino daafira, kalqete alame gashshate silxaane noosihu isooti. Isi Beettisira akimootu hursa dandiitinokki dhibba hursanno gede wolqa aasi tenne leellishshanno. (Mat. 4:23, 24; Maq. 5:25-29) Togo assa Yihowara dhagge diꞌꞌikkitino. Korkaatuno isi mannu bisinke gara afino; qoleno hursate dandoo noosi. Reyitinore kayisanna kalaqamu dano hoolano dandaanno.

7. Yihowara Sheexaanu alame hunda noo manni baalunkunni roortino hayyo noosi yineemmohu mayiraati?

7 Sheexaanu moohino alame, gobbate giddonna gobbuwate mereero salaame heedhanno gede assa didandiitanno. Alamete aana salaame heedhanno gede assate hayyo noosihu Yihowa callaati. (Isa. 2:3, 4; 54:13) Yihowa egennorenna hayyore anfanni haꞌneemmo wote Phaawuloosi gede hedanke digattanno; isi qullaawu ayyaaninni togo yee borreessino: “Maganu jiro, hayyosinna egennosi dandiinannikkite! Yoosino fonqollannikkite; doogosino anfannikkite.”—Rom. 11:33.

YIHOWA GASHSHOOTI BAALUNKUNNI ROOREHO

8. Yihowa gashshanno gara hedatto wote ati dhagge assiꞌratto coyi maati?

8 Qullaawu Maxaafi Yihowa gashshate silxaane noosita calla kulannoha diꞌꞌikkino. Gashshootisi wolu baalunkunni roore ikkinohu mayiraatirono kulanno. Konni korkaati giddo mittu isi baxillunni gashshannoha ikkasiiti. Ee, isi silxaanesi horoonsiꞌranno gari dhagge ikkannoho. Isi “maareemmohonna hanqoho muddameemmokkiho; mararaancho Maganooti ammanamaꞌyanna bagamannokkihu baxilliꞌya batiꞌraho” yiino. (Ful. 34:6) Maganu mannasi ayirrinyunni amadanno. Isi uminkera hendeemmohunni roore hedanno. Sheexaanu Yihowa ammanante soqqantannosirira danchare hoꞌlannohu gede asse coyiꞌrino; kayinni kuni kaphoho. Yihowa ninke hegere heeshsho hexxo afiꞌneemmo gede muxxe Beettosi nafa uyinonke.—Faarso 84:11; Roomu Sokka 8:32 nabbawi.

9. Yihowa hedannohu mittu mittunku manchira ikkinota anfeemmohu hiittoonniiti?

9 Yihowa mannasi gaamote deerrinni calla baxannoha diꞌꞌikkino. Isi ninke mittu mittunku daafirano hedanno. Hanni hundi yannara ikkinoha mitto coye laꞌno; Yihowa sasu sani geeshsha mannasi massagate ejjeetto woy daanyuwa doorino; qoleno insa diinnansa qeeltanno gede assino. Qarru woꞌminote hattee busha yannara mitte Israeelete gaꞌre wido ikkitinokkita Ruuti yinanni mancho dihawino. Ise Yihowa magansiꞌrate yite lowore assitino. Konnira Yihowa Ruutira minaannanna qaaqqo oye maassiꞌrinose. Yihowa isera assannohu konne calla diꞌꞌikkino. Ise reyotenni kaꞌanno wote, Mesihichu beettise sirchi widoonni ilamannota affanno. Hattono ise xagge suꞌmisenni borreessinoonnihu Qullaawu Maxaafi giddo noota affanno wote mageeshshi geeshsha hagiidhitannoro hanni hedi!—Rut. 4:13; Mat. 1:5, 16.

10. Yihowa gashshooti gadadisannoha ikkinokkita mayinni anfeemmo?

10 Yihowa gashshooti kaajjado diꞌꞌikkino. Isi gashshooti wolaphonna hagiirre abbannoho. (2 Qor. 3:17) Daawiti isi daafira togo yee coyiꞌrino: “Ayirrinyunna gaamaarre gaangeessitinosi; jawaantenna hagiirru Qullaawa Minesi no.” (1 Dud. 16:7, 27) Qoleno, faarsaasinchu Etaani togo yee borreessino: “Ate faarsotenni galattannoherinna xawaabbikki giddo heedhannori hiitto baraadhinoreeti! Suꞌmikkinni barra woꞌma hagiidhitanno; keeraanchimmakkirano galattannohe.”—Far. 89:15, 16.

11. Yihowa aliidimma roore ikkitinota albinni roore ammanate maa assa hasiissannonke?

11 Yihowa danchummare ganyine hiincanke, gashshootisi roore ikkinota albinni roore ammanneemmo gede assitannonke. Togo assanke faarsaasinchu gede, “Wolewa kume barra keeshshantenni, mitto barra ate mine hosa woyyate” yineemmo gede assitannonke. (Far. 84:10) Togo yaasi addankolla! Yihowa baxannonke Kalaqaanchonke ikkino daafira, ninke hagiirsiisannonkere afino; qoleno hasiisannonkere lowore uyinonke. Isi asse yaannonkeri ninkera horoomannohonna jeefote hagiidhineemmo gede assannonkeho. Isi asse yaannonkere assate uminke horo agura hasiissannonkeha ikkiro nafa hajajammeemmosiha ikkiro hagiirre afiꞌneemmo.—Isayaasi 48:17 nabbawi.

12. Yihowa aliidimma irkinseemmo gede assannonkehu qaru coyi maati?

12 Qullaawu Maxaafi Kiristoosihu Kumu Diri Gashshooti gedensaanni mitu manni Maganoho finqilannota kulanno. (Aju. 20:7, 8) Insa finqilanno gede xixxiiwannonsari maati? Daawuloosi usuraminowiinni tidhame soꞌrisiisannohura mannu ooso umonsa baxxannore ikkitanno gede assate woꞌnaalannoti egennantinote. Isira togoore assa rososiiti. Isi mannu Maganoho hajajama hasiissunsakkinni hegerera heeꞌneemmo yee hedanno gede assate woꞌnaalanno. Ikkollana kuni ikkannokkireeti. Ikkina, konne kapho adda assiꞌne dogammeemmo ikka? Yihowa banxeemmohunna isira soqqammeemmohu isi dancha ikkinohuranna kalqete alame gashshate silxaane noosita anfoommohura ikkiro, Daawuloosi kapho shagaggiꞌne gimbeemmo. Qoleno, aliidimmasi garunninna baxillunni horoonsiꞌranno Magani Yihowawiinni baxxine heeꞌra dihalchineemmo.

AMMANANTINE MAGANU ALIIDIMMA IRKISSE

13. Yihowa lawishsha harunsa aliidimmasi irkinseemmota leellishshannohu hiittoonniiti?

13 Yihowa aliidimma woꞌmu wodaninkenni irkisa hasiissannonkete. Aleenni ronsummonte gede isira gashshate silxaane noosi; qoleno gashshootisi baalunkunni rooreho. Yihowara ammanamme soqqammeemmoha ikkiro aliidimmasi irkisa dandiineemmo. Aliidimmasi irkisa dandiineemmoti wole doogo hiitteeti? Yihowa hedanno garinni hedano aliidimmasi irkisate kaaꞌlitannonke. Coye Yihowa baxanno garinni amandeemmoha ikkiro, gashshootesi banxeemmotanna irkinseemmota leellinsheemmo.—Efesooni Sokka 5:1, 2 nabbawi.

14. Songote cimeeyyenna maatete umo ikkitinori Yihowa lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti?

14 Qullaawu Maxaafi Yihowa silxaanesi horoonsiꞌrannohu baxillunni ikkinota rosiisanno. Konni rosi ledo sumuu yaanno garinni Yihowa aliidimma baxxannori maatete umo ikkitinorinna songote cimeeyye mannu lowore assansara dihasidhanno. Insa Yihowa lawishsha harunsitanno. Phaawuloosi Maganunna Beettisi lawishsha harunsino. (1 Qor. 11:1) Phaawuloosi wolootu saalfatte gara ikkinore assitanno gede diassino woy digiddeessino. Isi insa gara ikkinore baxxe assitanno gede huuccino. (Rom. 12:1; Efe. 4:1; Film. 8-10) Yihowa coye amadannohu konni garinniiti. Hakko daafira, isi gashshoote baxannohunna irkisannohu baalu hatto assa hasiissanno.

15. Yihowa albisa ikkitara shoominore ayirrisanke Yihowa gashshoote banxeemmota leellishshannohu hiittoonniiti?

15 Yihowa albisa ikkitara doorino manna ma garinni laꞌꞌa hasiissanno? Konne manna ayirrinse Yihowa aliidimma irkinseemmota leellinsheemmo. Murroonni coye gunde huwata hoongummoro woy lawa giwinkero nafa, uyinanninkehu Maganu biddishshira maahoyye yaa hasiꞌneemmo. Yihowa magansiꞌrannokki manni hatto diassanno; ninke kayinni Yihowa gashshooti hunda heeꞌrate togo assa hasiissannonke. (Efe. 5:22, 23; 6:1-3; Ibi. 13:17) Yihowa ninkera danchare hedanno daafira, isi biddishsha harunsa kaaꞌlitannonke.

16. Doodhineemmo doorshi Maganu aliidimma irkinseemmota leellishannohu hiittoonniiti?

16 Maganu aliidimma irkinseemmota doodhineemmo doorshinnino leellisha dandiineemmo. Yihowa mittu mittunku coyira higge difushshanno. Hatteentenni isi hedosi kulannonke. Lawishshaho Kiristaanu hiittoo uduunne uddiꞌra hasiissannonsaro xinqisiisse kultanno higge difushshanno. Hatteentenni, isi mannisira malino garinni likkanya uddano uddiꞌnammoranna bikkunni seensammora hasiꞌrannota kulinonke. (1 Xim. 2:9, 10) Qoleno isi doodhineemmo doorshinni wolootaho guficho ikkinammora dihasiꞌranno. (1 Qor. 10:31-33) Hakko daafira, ninke baxisannonkere assantenni Yihowa hasiꞌranno garinni heeꞌneemmoha ikkiro, isi gashshoote banxeemmota leellinsheemmo.

Doorsha doodhitinanninna maatete hajo tirtinanni wote Yihowa aliidimma irkisse (Gufo 16-18 lai)

17, 18. Adhamino Kiristaani Yihowa aliidimma irkisannota leellisha dandaannohu hiittoonniiti?

17 Adhamino Kiristaani Yihowa gashshoote baxannotanna aliidimmasi irkisannota leellishannota mitte doogo laꞌno. Insa adhame heeꞌranno heeshsho hedinohu gede xuꞌmalla hooggu? Woy mereeronsa buutote qarru kalaqamannohalla ikki? Adhamaꞌnera hattoo coyi tuncu yiinoha ikkiro, Yihowa Israeele amadino gara hedde. Isi tenne gaꞌrera minaanna ikkinohu gede asse coyiꞌrino. (Isa. 54:5; 62:4) Israeelete gaꞌre iso baasa qarrissinohura waaddanno ‘galte’ gede ikkitino yaa dandiinanni. Ikkirono Yihowa rahe hexxo dimudhino. Isi marro marro hige maarinonsa; hattono insa ledo eino gondooro didiigino. (Faarso 106:43-45 nabbawi.) Yihowa konni garinni bagamannokki baxille leellishasi dhagge ikkitannote!

18 Yihowa baxanno minaanninna minaama isi lawishsha harunsanno. Galtensa giddo qarru kalaqamiro hakko qarrinni gatate Qullaawu Borro seera diiganno gede assannore diassanno. Insa mitto assinonsahu Yihowa ikkinotanna mitteenni heeꞌrara hasiꞌrannota dideanno. Qullaawu Borro yitanno garinni adhamino manni adhamansa diiga dandaannohu lamunku giddo mittu fooriro callaati. (Mat. 19:5, 6, 9) Adhamino manni kalaqamino qarra tiratenna galtensa woyyeessiꞌrate sharramannoha ikkiro, taashsho nooha Yihowa gashshoote irkisannota leellisha dandaanno.

19. Soꞌro loonsummoro maa assa hasiissannonke?

19 Guuntete xeꞌne noonkere ikkinoommo daafira mito wote Yihowa dadillisannore assanke digatanno. Isino tenne afino; isi Kiristoosi wodo widoonni maaro afiꞌneemmo doogo qixxeessinohu iseraati. Konni daafira soꞌro loonsummoro Yihowa maaro xaꞌmiꞌra hasiissannonke. (1 Yoh. 2:1, 2) Loonsoommo soꞌro hendanni quwa saꞌne yaadantenni hakkiinni roso afiꞌrate sharrama hasiissannonke. Yihowawa shinqummoro isi maarannonke hattono madidhino giddonke hursanno; qoleno albillittete hattoo qarri iillinkero danchu garinni tirreemmo gede kaaꞌlannonke.—Far. 103:3.

20. Yihowa aliidimma irkisa hasiissannonkehu xaati yineemmohu mayiraati?

20 Haaro alame giddo baalunku Yihowa aliidimma hunda heeꞌranno; hattono isita xalala doogga rosanno. (Isa. 11:9) Ninke dooggasi daafira xa nafa lowore ronsanni heeꞌnoommo. Maganu aliidimma daafira kaꞌino xaꞌmo muli barra dawaro afidhanno. Hakko daafira Maganoho ammanamme, isira soqqammenna assineemmori baalunkunni isi lawishsha harunsine aliidimmasi irkinseemmo yanna xaati.