Yehova ti Pani?
Waakhula wa Biibiliya
Biibiliya onnimuhimya Yehova okhala Muluku eekeekhai, yoowo Opattunxe itthu sotheene. (Wiisuupulula 4:11) Profeta Abrahamu ni Moise yaanimukokhorela Yehova, ntoko Yesu aamukokhorela awe. (Maphattuwelo 24:27; Okhuma 15:1, 2; Yohani 20:17) Owo Muluku ohiya a mutthu mmosa paahi, masi atthu a “maloko othene”.—Esalimo 47:3.
Biibiliya onnooniherya wira Muluku orina nsina nimosa paahi, Yehova. (Okhuma 3:15; Esalimo 83:19) Nsina na Yehova ninkhuma nttaava na eHeeberi nintaphulela “okhala”. Nave asomi anceene anihimya wira nsina na Yehova nintaphulela “Owo Onniiriha Okhala”. Tthiri yootaphulela eyo, ennivarihana ni muteko wa Yehova wa okhala Mpattuxa ni opaka ele oniphavela awe. (Yesaya 55:10, 11) Nave Biibiliya onninikhaliherya osuwela mikhalelo sa Yehova, otepexa wene ophenta.—Okhuma 34:5-7; Luka 6:35; 1 Yohani 4:8.
Emakhuwa nsina na Yehova ninkhuma ileetera xexe sa eHeeberi יהוה (YHWH), seiyo sinisuweliwa okhala Tetragrama. Olelo-va, khaninsuwela oratteene moota naaromoliwa aya nsina na Muluku nttaava na eHeeberi. Masi, nuulumo noowi “Yehova” ti enamuna nitaphuleliwe aya nsina na Muluku, nave ninniphwanyaneya aBiibiliya akina ntoko Biblya Exirima, yoowo aakumiheriwe 2001. *
Xeeni nihinsuwela ahu moota naaromoliwa aya nsina na Muluku nttaava na eHeeberi?
Nttaava na eHeeberi na khalai naalempwa sihirumeeliwaka ivokaale, masi saarumeeliwa ikonsowante paahi. Nto mutthu aalavula eHeeberi vaanimukhweela orumeela evokaale yooreerela. Masi, nuumala Soolempwa sa eHeeberi (Waataana wa Khalai) omalelihiwa olempwa, aYuda akina yaahimya wira ti voohiloka orumeela nsina na Muluku. Okathi yaasoma aya Soolempwa mowiiwanyeya mapuro naalempwale nsina na Muluku, awo yaaniraantteliha ni moolumo ntoko “Apwiya” wala “Muluku”. Vaavo iyaakha saavira aya, muupuwelo woowi khivanireerela orumeela nsina na Muluku waanitepa wuulaana, nto atthu khiyaasuwela oromola nsina na Muluku. *
Atthu akina anihimya wira nsina na Muluku naaromoliwa wira “Yahweh”, akina anihimya etthu ekina. Eroolu ya Ephareya Yookhwa, woophwanyiha mpantta mmosa wa eliivuru ya Onamukuttho nttaava na Ekereku nsina nlo nitaphuleliwe Iao. Nave alipa-oolepa oopacerya a nttaava na eKereku, anihimya wira naaromoliwa Iae, I·a·beʹ, ni I·a·ou·eʹ, masi atthu awo khawenrye wooniherya oratteene moota naaromoliwa aya nsina na Muluku nttaava na eHeeberi na khalai. *
Itthu sowoothiwa voohimya sa nsina na Muluku
Itthu Sowoothiwa: ABiibiliya anitaphulela nsina na Muluku wira “Yehova” ahincererya etthu.
Ekeekhai: Moolumo a eHeeberi a nsina na Muluku a Tetragrama anniphwanyaneya mBiibiliyani ikwaha sinivikana 7.000. * ABiibiliya anceene nookumihiwa nsina na Muluku niranttelihiwa ni mwiihaneliwo wa nttittimiho woowi “Apwiya”.
Itthu sowoothiwa : Khivanireerela Muluku Oowerya sotheene okhalana nsina.
Ekeekhai: Muluku aahaaruma atthu yaamulepa Biibiliya orumeela nsina nawe ikwaha sinceene. Nave aahaaruma atthu otheene yaamukokhorela orumeela nsina nawe. (Yesaya 42:8; Yoweli 3:5; Malakhiya 3:16; aRoma 10:13) Musuweleke wira Muluku aahaapwapwela maprofeta owootha yaawo yaawiiriha atthu oliyala nsina nawe.—Yeremiya 23:27.
Itthu sowoothiwa: Nittharaka soolema sa aYuda, nsina na Muluku nihaana okumihiwa mBiibiliyani.
Ekeekhai: Ekeekhai wira alipa-oolepa akina aYuda, khiyaaphavela oromola ni orumeela nsina na Muluku. Masi hata vaari siiso, awo khiyaakuminhe nsina na Muluku ikoopiya sa Biibiliya yaalepa aya. Muluku khoniphavela wira nittareke soolema sa apinaatamu seiyo sinikawanya malamulo awe.—Matheyo 15:1-3.
Itthu sowoothiwa: Khivanireerela orumeela nsina na Muluku mBiibiliyani mwaha woowi khuuvo mutthu onsuwela oratteene moota naaromoliwa aya nttaava na eHeeberi.
Ekeekhai: Muupuwelo owo, onikhala ntoko wira Muluku oniphavela wira atthu alavuleke mattaava otheene akhanle mwa enamuna emosaru. Masi, Biibiliya onnooniherya wira atthu yaamukokhorela Muluku khalai yaanilavula mattaava oovirikana ni yaaromola masina aya mwa inamuna soovirikana.
Mwa ntakiheryo, nkahaya nwehe moota naaromoliwa aya nsina na Yoxuwa. MaKristau a okathi wa arummwa, yaawo yaalavula eHeeberi woonasa wene yaaniromola nsina na Yoxuwa wira Yehoh·shuʹaʽ. Masi ale yaalavula Ekereku yaahimya wira I·e·sousʹ. Biibiliya onnooniherya wira nsina na Yoxuwa elavulelo ya eHeeberi, maKristau a okathi wa arummwa yaaniromola moovarihana ni mattaava aya.—Miteko 7:45; aHeeberi 4:8.
Etthu emosaru ennivarihana ni moota wootaphulela nsina na Muluku. Etthu yuulupale khahiyo enamuna naaromoliwa aya, masi ottikiherya mBiibiliyani nipuro naari aya nsina na Muluku.
^ Vaavo aamutaphulela awe Biibiliya Tyndale aarumenle nuulumo noowi “Iehouah” iliivuru 5 soopacerya sa mBiibiliyani. Vaavo iyaakha saavira aya, nttaava na Enkelexi naaniturukeya, nto nttaava na Enkelexi nsina na Muluku ninlempwa ntoko atthu anilavula aya olelo-va. Mwa ntakiheryo, mwaakha wa 1612, Henry Ainsworth aahirumeela nuulumo noowi “Iehovah” vaavo aataphulela awe eliivuru ya Esalimo. Masi vaavo aamulokiherya awe Biibiliya aamutaphulenle awe mwaakha wa 1639, owo aarumeelale nuulumo noowi “Jehovah”. Mwa enamuna emosaru atthu yaamutaphulenle Biibiliya Versão Americana Padrão, yoowo aakumiheriwe mwaakha wa 1901 yaarumeelale nuulumo noowi “Jehovah” mapuro ootheene naari aya nsina na Muluku nttaava na eHeeberi.
^ A Nova Ensiclopédia Católica edisau ya nenli, evolume 14 ipaaxina 883-884, enihimya so: “Okathi vakhani nuumala okhuma Wepothani, nsina na Yahweh naahipacerya othokoreriwa mwa enamuna ya vameekhaaya, nto atthu yaahipacerya orantteliha ni miihaneliwo sa nttittimiho ntoko ADONAI ni ELOHIM”.
^ Mwaaphavelaka soohimmwa sikina munwehe Apendise A4, “O nome divino nas Escrituras Hebraicas”, Biibiliya Tradução do Novo Mundo.
^ Munwehe Theological Dictionary of the New Testament (Dicionário Teológico do Novo Testamento), evolume 2 ipaaxina 523-524.