1. Kiitettida Phawuloosi galchchawu oottiyageetuyyo waatidee?

 GALCHCHAWU oottiyageeti keehi koshshiyabata galchchan oottoosona. Kiitettida Phawuloosi ha ammanettida ishantta galatiis. Leemisuwawu, I Piliphphisiyusan deꞌiya Kiristtaanetuyyo xaafido dabddaabbiyan cimatussi xalla gidennan, galchchan oottiyageetussikka sarotaa kiittiis.—Pili. 1:1, NW.

2. Galchchawu oottiyagaa gididoogan Luyisa giyo ishawu aybi siyettidee?

² Yelaga woy cima gidin haattan muukettida daro ishantti galchchawu oottiyageeta gidiyogan keehi ufayttoosona. Leemisuwawu, Deevani galchchawu oottiyagaa gididi sunttettiyo wode ayyo layttay 18. Shin Luyisi galchchawu oottiyagaa gididoy awu layttay 50​ppe aadhdhi simmiina. Galchchawu oottiyagaa gididoogan awu aybi siyettidee? I hagaadan giis: “Galchchan deꞌiya ta ishanttanne michchontta hagaa mala ogiyan maaddiyogan keehi ufayttays. Eti tana keehi siiqiyogaa bessidosona; qassi haꞌꞌi taani eta siiqiyogaa bessana danddayays.” Galchchawu oottiya daroti hegaadan qoppoosona.

3. Nuuni beꞌana oyshati awugeetee?

³ Intte haattan muukettida ishantta gidikkokka, hanno gakkanawu galchchawu oottiyageeta gidana xayikko hegaa halchchana danddayeetii? Yaatanaadan inttena denttettana danddayiyabay aybee? Qassi Geeshsha Maxaafan odettida intteppe koyettiyabati awugeetee? Ha huuphe yohuwan ha oyshatu zaaruwa beꞌana. Shin koyruwan, galchchawu oottiyageeti oottiyobati aybakko beꞌoos.

 GALCHCHAWU OOTTIYA URI OOTTIYOBAY AYBEE?

4. Galchchawu oottiya uri oottiyobay aybee? (Misiliyakka xeella.)

⁴ Galchchawu oottiya uri galchchan keehi koshshiya darobata oottiyogan cimata maaddanaadan geeshsha ayyaanan sunttettida haattan muukettida isha. Galchchawu oottiya amaridaageeti aassiyageetussi gidiya haggaazo moottaynne xuufee deꞌanaadan oottoosona. Harati qassi Shiiquwa Addaraashaa geeshshiyogaaninne giigissiyogan maaddoosona. Qassi galchchawu oottiyageeti galchchaa shiiqotun mokkiyageeta gididinne cenggurssaanne biiduwa miishshatuura gayttidabata oottoosona. Ha ubbabati keehi maaddiya oosota. Ubbaappe aaruwan galchchawu oottiyageeti Yihoowa siiqoosonanne I kessido maaraara maayettiya ogiyan deꞌoosona. Eti ishanttanne michchonttakka keehi siiqoosona. (Mat. 22:37-39) Haattan muukettida issi ishay galchchawu oottiyagaa gidanawu waatana danddayii?

5. Issi ishay galchchawu oottiyagaa gidanawu waatana koshshii?

⁵ Issi ishay galchchawu oottiyagaa gidanawu appe koyettiyabaa Geeshsha Maxaafay yootees. (1 Xim. 3:8-10, 12, 13) Galchchawu oottiyageeta gididi harata maaddanawu koyikko, inttessi danddayettida keenan ha eeshshata xannaꞌite; qassi hegeeta bessanawu baaxetite. Shin koyruwan intte galchchawu oottanawu koyidoy aybissakko, inttena oychchana koshshees.

GALCHCHAWU OOTTIYAGEETA GIDANAWU INTTE KOYIYOY AYBISSEE?

6. Intte ishanttanne michchontta maaddanaadan inttena denttettiyabay ayba gidana koshshii? (Maatiyosa 20:28; misiliyakka xeella.)

⁶ Nuussi gita leemiso gidida Yesuusabaa qoppite. I ubbabaa oottidoy ba Aawaanne asaa siiqido gishshataassa. He siiqoy I minni oottanaadaaninne amaridaageeti kariyo oosota haratuyyo oottanaadan denttettiis. (Maatiyosa 20:28 nabbaba; Yoh. 13:5, 14, 15) Inttena denttettiyabay siiqo gidikko, Yihooway inttena anjjana; qassi galchchawu oottiyageeta gidanaadan Yihooway inttena maaddana.—1 Qor. 16:14; 1 PHe. 5:5.

7. Issi ishay haratun sabettanawu qoppidi galchchawu oottiyagaa gidanawu koyiyogee bala gididoy aybissee?

⁷ Banttana xoqqu ootti xeelliya asata ha  alamee darotoo nashshees. Shin Yihoowa dirijjitee hegaa mala gidenna. Yesuusaagaadan, harata siiqiya issi ishay harata haaranawu woy harati A xoqqu ootti xeellanaadan koyenna. Harati A xoqqu ootti xeellanaadan koyiya issi uri galchchan sunttettikko asay kariyo oosota woy Yihoowa alꞌꞌo dorssatuyyo koshshiyabata oottennan aggana danddayees. I hegaa mala oosota oottana bessennabadan qoppana danddayees. (Yoh. 10:12) Issi uri harati A xoqqu oottidi xeellanaadan baaxetiyo baaxiya Yihooway anjjenna.—1 Qor. 10:24, 33; 13:4, 5.

8. Yesuusi ba kiittidoogeeta woygi zoridee?

⁸ Yesuusa mata laggetikka bessennabaa amottidi maataa demmanawu baaxetido wodee deꞌees. Kiitettida Yaaqoobinne Yohaannisi oottidobaa qoppite. Eti Yesuusi etawu ba Kawotettan gita sohuwa immanaadan oychchidosona. Eti hegaadan oychchido gishshawu Yesuusi eta nashshibeenna. Ubba I kiitettida 12tuyyo hagaadan giis: “Intte giddon gitatana koyiya ooninne inttessi haggaaziyagaa gidana bessees; qassi intte giddon sintta xeera gidana koyiya ooninne ubbaayyo aylle gidana bessees.” (Mar. 10:35-37, 43, 44) Loꞌꞌobaa qoppidi woy harata maaddanawu koyidi baaxetiya ishantti galchchawu anjjo.—1 Tas. 2:8.

INTTE ISHANTTA HAGGAAZANAWU KOYANAADAN INTTENA AYBI MAADDANA DANDDAYII?

9. Intte ishanttussi haggaazanaadan inttena aybi maaddana danddayii?

⁹ Intte Yihoowa siiqiyogeenne haratuyyo haggaazanawu koyiyogee qoncce. Gidikkokka, galchchawu oottiyageeti oottiyobaa intte oottanawu koyennan aggana danddayeeta. Intte ha oosuwa oottanawu koyanaadan inttena aybi maaddanee? Intte ishanttanne michchontta maaddiyogee intte keehi ufayttanaadan oottiyogaa qoppite. Yesuusi hagaadan giis: “Immiyogee ekkiyogaappe aaruwan ufayssees.” (Oos. 20:35) Yesuusi ba haasayidoogaadan deꞌiis. I harata haggaazidoogan ufayttiis; inttekka ufayttana danddayeeta.

10. Yesuusi harata haggaaziyogan ufayttiyogaa waati bessidee? (Marqqoosa 6:31-34)

¹⁰ Yesuusi harata haggaaziyogan ufayttiyogaa waati bessidaakko ane beꞌoos. (Marqqoosa 6:31-34 nabbaba.) Issi wode Yesuusinne I kiittidoogeeti xalalidosona. Eti guuttaa shemppanawu asi baynnasaa biidosona. Shin cora asay Yesuusappe tamaaranawu qoppidi etappe kasetidi yaa gakkiis. Inne I kiittidoogeeti ‘qumaakka maanawu wode demmibeenna’ gishshawu I eta tamaarissennan aggana danddayees. Woy Yesuusi guuttabaa xalla tamaarissidi eta yeddana danddayees. Shin Yesuusi siiqiyagaa gidiyo gishshawu “eta darobaa tamaarissiyogaa doommiis.” Qassi I ‘saꞌay yuuyana’ gakkanaashin tamaarissiyogaa aggibeenna. (Mar. 6:35) I yaatanawu bessiyo gishshawu gidennan, ‘etawu qarettido’ gishshawu hegaadan oottiis. I eta siiqido gishshawu tamaarissanawu koyiis. Yesuusi harata haggaaziyogan keehi ufayttiis.

11. Yesuusi koshshiyaban asaa waati maaddidee? (Misiliyakka xeella)

¹¹ Yesuusi Xoossaabaa asaa tamaarissiisinne koshshiya hara ogetun eta maaddiis. I maalaalissiya ogiyan qumaa giigissin A kaalliyageeti qumaa asawu gishidosona. Yaatiyogan harata waati maaddanaakko bana kaalliyageeta tamaarissiis. (Mar. 6:41) Qassi galchchawu oottiyageeti darotoo oottiyo hagaa mala oosoy keehi koshshiyaba gidiyogaa eta bessiis. Yesuusi kiittidoogeeti asa ubbay miidi kallana gakkanaashin qumaa gishiyogan Yesuusaara hashetidoogan ay keena ufayttidaakko qoppite. (Mar. 6:42) Yesuusi ba koyiyobaappe haratuugaa kaseyidoy he wode xalaala gidenna. I ha saꞌan deꞌido wode ubban hegaadan  oottiis. (Mat. 4:23; 8:16) Yesuusi harata tamaarissiyogaaninne koshshiyaban eta maaddiyogan keehi ufayttiis. Inttekka galchchan oottiyageeta gididi harata intte dosan maaddikko keehi ufayttana.

12. Galchchaa maaddana danddayiyo eri nuuyyo baynnabadan nuuppe ooninne qoppana koshshennay aybissee?

¹² Dumma eri baynnabadan intteyyo siyettikko, hidootaa qanxxoppite. Galchchaa maaddana danddayiyo eeshshay intteyyo deꞌiyogee qoncce. Phawuloosi 1 Qoronttoosa 12:12-30n yootidobaa wotti dentti qoppi simmidi, intte hegaa waati oosuwan peeshshana danddayiyakko akeekanaadan maaddana mala Yihoowa woossite. Yihoowawu oottiya hara ubbatuugaadan inttekka galchchan oottiyobay keehi koshshiyabanne gitaba gidiyogaa Phawuloosi yootidobay qonccissees. Intte galchchawu oottiyageeta gidanawu koyettiyabata haꞌꞌi oottana xayikko, hidootaa qanxxoppite. Qassi Yihoowawu haggaazanawunne intte ishanttanne michchontta maaddanawu inttessi danddayettida ubbabaa oottite. Cimati inttebaa qoppiyogaanne intte oottana danddayiyo aawatettaa immanaagaa ammanettana danddayeeta.—Roo. 12:4-8.

13. Galchchawu oottiyageetuppe koyettiyabata kunttiyogee darin deexxennaba gidiyoy aybissee?

¹³ Ane hagaakka qoppite: Geeshsha Maxaafan odettida, galchchawu oottiyageetuppe koyettiyabati ubba Kiristtaanetuyyokka deꞌana bessiyabata. Ubba Kiristtaanetikka Yihoowakko shiiqana, harata maaddiyogan ufayttananne Xoossaa ufayssiya ogiyan deꞌana bessees. Yaaniyo gishshawu, galchchawu oottiyageetuppe koyettiya darobaa intte oottennan aggekketa. Issi ishay galchchawu oottiyagaa gidanawu waatana danddayii?

GALCHCHAWU OOTTIYAGEETA GIDANAWU WAATI BAAXETANA DANDDAYEETII?

14. ‘Cincca gidiyogaa’ giyogee woygiyogee? (1 Ximootiyoosa 3:8-10, 12)

¹⁴ Ane haꞌꞌi 1 Ximootiyoosa 3:8-10, 12n odettida galchchawu oottiyageetuppe koyettiya amaridabata beꞌoos. (Nabbaba.) Galchchawu oottiya uri ‘cincca gidana’ koshshees. He qaalay “ammanettiyagaa,” “wozannaama,” woy “bonchchettidaagaa” geetettidikka birshshettana danddayees. Hegaa giyogee intte miiccana woy naacana danddayekketa giyogaa gidenna. (Era. 3:1, 4) Shin intte intteyyo deꞌiya aawatetta ubbaa loytti polana koshshees. Ammanettidanne wozannaama  asa gidiyogan intte erettikko, galchchan deꞌiyageeti inttena bonchchana.

15. “Naa77a haasayennaageeta” qassi “yaaretennaageeta” giyogee woygiyogee?

¹⁵ “Naa77a haasayennaageeta” giyagee intte gawa geeshsha, tumanchchanne ammanettiyageeta gidiyogaa bessees. Intte gelido qaalaa naageeta, qassi harata cimmekketa. (Lee. 3:32) “Yaaretennaageeta” giyagee intte zalꞌꞌiyara gayttidaagaaninne miishshaa oyqqiyo ogiyan tumanchcha gidiyogaa bessees. Intte intte mala Kiristtaanetuppe yaariyan miishshaa demmanawu malekketa.

16. (a) “Daro woiniyaa eessaa uyennaageeta” giyogee woygiyogee? (b) ‘Geeshsha kahay deꞌiyogeeta’ giyogee woygiyogee?

¹⁶ “Daro woiniyaa eessaa uyennaageeta” giyagee intte daro ushshaa uyennan aggiyogaa woy ushshanachcha gidyogan erettiya asa gidennan aggiyogaa bessees. ‘Geeshsha zoriya wozanay’ woy geeshsha kahay inttessi deꞌees giyogee intte Yihooway kessido maaraadan deꞌeeta giyogaa. Intte nagaranchcha gidikkokka, Yihoowara loytti dabbotidoogan woppu giidi deꞌeeta.

17. Issi ishay cimati A paacciyo wode ammanttiya asa gidiyogaa waati bessana danddayii? (1 Ximootiyoosa 3:10; misiliyakka xeella.)

¹⁷ Cimati inttena ‘paaccoosona’ giyogee intte aawatettaa loytti poliyogaanne ammanttiya asa gidiyogaa beꞌoosona giyogaa. Hegaa gishshawu, cimati intteyyo aawatettaa immiyo wode eti yootidobatanne Yihoowa dirijjitee giigissido kaaletota loytti kaallite. Intte oottana koshsiyabaanne intte oosuwa polana koshshiyo wodiya loytti akeekite. Inttessi imettida aawatetta ubbaa intte loytti poliyo wode galchchan deꞌiya harati intte ayyaanaaban loytti dicciiddi deꞌiyogaa akeekananne nashshana. Cimatoo, haattan muukettida ishantta loohissiyageeta gidite. (1 Ximootiyoosa 3:10 nabbaba.) Layttay 10​ppe biidi 14 gidido woy hegaappe guuxxiya haattan muukettida ishantti intte galchchan deꞌiyonaa? Buzo xinaatiya loytti xannaꞌiyo meezee etassi deꞌii, qassi shiiqotuyyo loytti giigettiyonaa? Eti shiiqotun ubbatoo qofaa yootiyonaa, qassi haggaaziyonaa? Yaanikko, eta layttawunne eta hanotawu haniya aawatettaa immite. Hegaadan oottiyo wode eti bantta aawatettaa loytti poliyogaa bessana danddayoosona. Yaatikko, eta layttay 17​ppe biidi 19 gidiyo  wodiyankka galchchawu oottiyageeta gidana danddayoosona.

18. “Borettennaageeta” giyogee woygiyogee?

¹⁸ “Borettennaageeta” (NW) giyagee ooninne inttena iita kanddoy deꞌiyogeeta geennaagaa bessiyaba. Kiristtaaneta asay wordduwan mootana danddayiyogee tuma. Asay Yesuusa wordduwan mootiis; qassi A kaalliyageetakka daroti mootanaagaa I yootiis. (Yoh. 15:20) Shin Yesuusaagaadan, inttekka kandduwan geeshsha gididi deꞌikko, galchchan intteyyo loꞌꞌo sunttay deꞌana.—Mat. 11:19.

19. ‘Issi machchee xalaalay deꞌiyogeeta’ giyogee woygiyogee?

¹⁹ ‘Issi machchee xalaalay deꞌiyogeeta.’ Intte machchiyaba gidikko, issi attumaageenne maccaara xalaala aqo oyqqanaadan Yihooway kessido maaraa kaallana koshshees. (Mat. 19:3-9) Kiristtaaneti pokkobaa mule oottana koshshenna. (Ibr. 13:4) Hegaa giyogee intte intte machcheeyyo ubbatoo ammanettana koshshees giyogaa. Hegaa gishshawu, intte hara maccaasaa mule siiqekketa.—Iyy. 31:1.

20. Issi uri ba soo asaa waati ‘loytti’ ayssana danddayii?

²⁰ ‘Intte intte naatanne intte keettaa loytti ayssiyageeta gidanawu bessees.’ Intte so asaa ayssiyageeta gidikko, intte aawatettaa loytti polana koshshees. So asaa goynoy ubbatoo deꞌanaadan oottite. Inttessi danddayettida keenan intte machcheeranne intte naatuura darotoo haggaazite. Intte naati Yihoowara dabbotanaadan maaddite. (Efi. 6:4) So asaa loytti ayssiya issi uri galchchaakka loytti maaddana danddayees.—1 Ximootiyoosa 3:5​ra gatta xeella.

21. Intte haꞌꞌi galchchawu oottiyageeta gidana xayikko waatana danddayeetii?

²¹ Ishanttoo, intte haꞌꞌi galchchawu oottiyageeta gidana xayikko, ha huuphe yohuwa loytti nabbabite, qassi hegaabaa Yihoowa woossite. Galchchawu oottiyageetuppe koyettiyabata xannaꞌitenne hegeeta kunttanawu minni baaxetite. Yihoowanne ishanttanne michchontta intte ay keena siiqiyakko qoppite. Eta kaseegaappe aaruwan siiqite; qassi intte eta haggaazanawu koyiyoy aybissakko qoppite. (1 PHe. 4:8, 10) Galchchawu oottiyageeta gidanawu baaxetite; yaatikko galchchan deꞌiya intte ishanttanne michchontta maaddiyogan keehi ufayttana. Intte galchchawu oottiyageeta gidanawu baaxetiyo baaxiya Yihooway darissidi anjjanaadan amottoos!—Pili. 2:13.