XANNAꞌIYO HUUPHE YOHUWA 3
MAZAMURE 35 ‘Keehi Loꞌꞌobay Aybakko SHaakkite’
Yihoowa Ufayssiyabata Kuuya
“Aadhdhida eratettaassi doomettai GODAASSI yayyiyoogaa; Geeshsha GODAA eriyoogee akeekiyoogaa.”—LEE. 9:10.
TAMAARANABAA
Eraanne akeekaa goꞌettidi, qassi yuushshi qoppidi loꞌꞌobaa waati kuuyana danddayiyakko beꞌana.
1. Nu ubbay oottana koshshiya deexxiyabay aybee?
NUUNI ubba galla kuuyana koshshees. Qanꞌꞌiya ay maanaakko woy aappun saatiyan xiskkanaakko kuuyiyogaa mala amaridabati darin metokkona. Shin harabati kuuyanawu deexxoosona. Hegeeti nu payatettaara nu ufayasaara nu siiqiyogeetuura woy nu goynuwara gayttiyabata gidana danddayoosona. Nu kuuyiyobati nunanne nu soo asaa goꞌꞌanaadan koyoos. Ubbaappe aaruwan, nu kuuyiyobay Yihoowa ufayssiyagaa gidanaadan koyoos.—Roo. 12:1, 2.
2. Loꞌꞌobaa kuuyanawu waatana danddayiyay?
2 Neeni (1) hanotata shaakka erikko, (2) he allaalliya xeelliyagan Yihoowa qofaa akeekikko, qassi (3) ne doorana danddayiyobaa loytta qoppikko, loꞌꞌobaa kuuyana danddayaasa. Ha huuphe yohoy ha heezzubata qonccissana; qassi hegee nuuni kaseegaappe aaruwan waani yuushshi qoppiyageeta gidana danddayiyakko eranaadan maaddees.—Lee. 2:11.
HANOTATA SHAAKKA ERA
3. Neeni issibaa kuuyanaappe kasetada hanotaa shaakka erana koshshiyoy aybissakko qonccissiya leemisuwa yoota.
3 Neeni loꞌꞌobaa kuuyanawu oottana bessiya koyrobay hanotaa shaakka eriyogaa. Hegee keehi koshshiyoy aybissee? Keehi sahettidi dottoriyakko biida issi hargganchchaabaa qoppa. He dottoree kasetidi hargganchchaa hanotaa pilggennan woy oyshata oychchennan waati akkamanaakko kuuyii? Mule kuuyenna. Neenikka ne hanotaara gayttida ubbabaa kasetada qoppikko, loꞌꞌobaa kuuyaasa. Hegaadan waata oottana danddayiyay?
4. Leemiso 18:13 maaraadan, neeni hanotaa shaakka eranawu waatana danddayiyay? (Misiliyakka xeella.)
4 Darotoo oyshata oychchiyogan hanotaa shaakka erana danddayaasa. Leemisuwawu, haratuura wodiya aattanawu shoobettidabadan qoppa. Neeni yaa baana koshshii? Nena shoobbida ura neeni loytta erennaba gidikko woy I halchchidobaa ne erana xayikko, hagaa mala oyshata A oychchana koshshees: “Shiiqanay awaanee, qassi awudee? Yan ay keena asay deꞌanee? Hegan hanettiyabaa kaallanay oonee? Yan shiiqanaageeti oonee? Shiiqiya asawu ne halchchidobay aybee? Yan ushshay deꞌanee?” Ha oyshatu zaaroy neeni loꞌꞌobaa kuuyanaadan maaddana.—Leemiso 18:13 nabbaba.
5. Neeni hanotaabaa shaakka era simmada waatana koshshii?
5 Kaallada, hanotaa shaakka era simmada hegaa xeelliyagan ubbabaa loytta qoppa. Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata azazettennaageeti hegan shiiqanaagaa woy ushshay deꞌikkokka asay likkiyappe aaruwan uyennaadan kaalliya uri baynnaagaa neeni erikko shin? Hegee dajjetidi allaxxiyo soho gidanaagaa qoppadii? (Gal. 5:21) Woy qassi hegee neeni galchchaa shiiquwa shiiqiyo woy haggaazuwa kiyanawu qoppido saatiyan deꞌiyaba gidikko shin? Neeni he hanotaara gayttida ubbabaa qoppikko loꞌꞌobaa kuuyanawu metootakka. Shin neeni oottana koshshiya harabaykka deꞌees. He hanotaa xeelliyagan ne qofay aybakko eraasa; shin Yihoowa qofay aybee?—Lee. 2:6.
YIHOOWA QOFAA AKEEKA
6. Yaaqooba 1:5y yootiyogaadan, Yihooway nuna maaddanaadan nuuni woossana koshshiyoy aybissee?
6 Issi allaalliya xeelliyagan Yihoowa qofaa akeekanawu I maaddanaadan woossa. Nuuni kuuyiyobay Yihoowa ufayssiya ufayssennaakko eranaadan I hayyuwa nuussi immanawu qaalaa geliis. I he hayyuwa “borennan ubbau kehatettan” immees.—Yaaqooba 1:5 nabbaba.
7. Issi allaalliya xeelliyagan Yihoowa qofaa eranawu waatana danddayay? Leemisuwa yoota.
7 Kaaletuwa immanaadan Yihoowa woossa simmada A zaaruwa akeekanawu baaxeta. Leemisuwawu: Neeni issisaa biishin neeyyo ogee balettikko, he heeran deꞌiya issi asa maaduwa oychchaasa. Shin I zaariyobaa siyennan aggada buutee? Beennaagee qoncce. I yootiyo kaaletuwa loytta ezggaasa. Hegaadankka, Yihoowa hayyuwa demmanawu woossa simmada ne hanotaara gayttiya, Geeshsha Maxaafay yootiyo higgetanne maarata pilggiyogan A zaaruwa akeekanawu baaxeta. Leemisuwawu, qommoora odettida issippe wodiya aattiyosaa neeni baanawu woy agganawu kuuyiyo wode, dajjetidi allaxxiyogaa, iita asatuura zuppetiyogaa, qassi ne koyiyobaappe aaruwan Xoossaa Kawotettaabaa kaseyana koshshiyogaa xeelliyagan Geeshsha Maxaafay yootiyobaa pilggana danddayaasa.—Mat. 6:33; Roo. 13:13; 1 Qor. 15:33.
8. Neeni koyiyo qofaa demmanawu neessi maadoy koshshikko waatuutee? (Misiliyakka xeella.)
8 Shin neeni koyiyo qofaa demmanawu issi issitoo neeyyo maadoy koshshana danddayees. Kayma ishaappe woy michcheeppe zoriya demmana danddayaasa. Qassi pilggiyogankka goꞌettana danddayaasa. Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafaa Xannaꞌanawu Maaddiya Xuufiyanne Kiristtaanetu Duussawu Maaddiya Xiqiseta (Amaarattuwa) giya xuufetu mala xannaꞌanawu maaddiya miishshatun goꞌꞌiya darobay deꞌees. Ne halchchoy Yihoowa ufayssiyabaa kuuyiyogaa gidiyogaa hassaya.
9. Nuuni kuuyiyobay Yihoowa ufayssanaakkonne waati shaakki erana danddayiyoo? (Efisoona 5:17)
9 Nuuni kuuyiyobay Yihoowa ufayssanaakkonne waati shaakki erana danddayiyoo? Nuuni yaatanawu A loytti erana koshshees. Geeshsha Maxaafay “Geeshsha GODAA eriyoogee akeekiyoogaa” yaagees. (Lee. 9:10) Tumu akeekay Yihoowa eeshshata, A halchchuwa, qassi I dosiyobaanne ixxiyobaa eriyogaa. Nena hagaadan oychcha, ‘Taani Yihoowabaa eridobay A ufayssiyabaa ay kuuyanaadan oottii?’—Efisoona 5:17 nabbaba.
10. Geeshsha Maxaafay yootiyo maarati so asaa meeziyappe woy heeraa wogaappe keehi aadhdhiyoy aybissee?
10 Yihoowa ufayssanawu nu oottiyobay issi issitoo nu siiqiyogeeta azzanttana danddayees. Leemisuwawu, loꞌꞌobaa amottiya yelida amaridaageeti Yihoowawu haggaaziyogan mino gidana xayikkokka, dure gidida woy etawu daro cilooshaa immana danddayiya ura eta naꞌiya gelanaadan iisettana danddayoosona. Eti bantta naꞌeessi asatettan koshshiyabaa I kunttanaadan koyiyogee qoncce; shin ayyaanaaban A diccanaadan maaddanay oonee? He allaalliya xeelliyagan Yihoowa qofay aybee? Hegaa zaaroy Maatiyosa 6:33n deꞌees. Xiqisee Kiristtaaneti ‘ubbatoo Xoossaa Kawotettaa kaseyanaadan’ minttettees. Nuna yelidaageetanne nu heeraa asaa nuuni bonchchikkokka, nuussi aybippenne aadhdhiyabay Yihoowa ufayssiyogaa.
NEENI DOORANA DANDDAYIYOBATA LOYTTA QOPPA
11. Neeni doorana danddayiyobata yigganaadan maaddiya Piliphphisiyuusa 1:9, 10n odettida eeshshay aybee?
11 Ne kuuyiyobaara gayttida Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata shaakka era simmada ne doorana danddayiyobata loytta qoppana koshshees. Nena maaddana danddayiya eeshshay aybee? Yuushshi qoppiyogaa. Ha eeshshay neeni doorana danddayiyobati kaalettiyobata akeekanaadan nena maaddana. (Piliphphisiyuusa 1:9, 10 nabbaba.) Issi issitoo metootennan kuuyana danddayaasa. Shin issi issibati kuuyanawu metoosona. Yuushshi qoppiyogee keehi metiya hanotatunkka neeni loꞌꞌobaa kuuyanaadan maaddana.
12-13. Yuushshi qoppiyogee oosuwara gayttidaagan neeni loꞌꞌobaa kuuyanaadan waati maaddii?
12 Ha hanotaa ane qoppa. Neeni ne soo asawu koshshiyabaa kunttanawu oosuwa koyaydda deꞌaasa. Naaꞌꞌu oosuwa demmadasa. Oosuwa qommuwa, ooso prograamiya, yaa biyo wodiyanne hegaa mala ubbabaa loytta qoppaasa. He naaꞌꞌu oosotikka Kiristtaanetussi haniyageeta. Oosuwa qommuwa woy qanxxettiya miishshay daro gidiyogaa neeni dosido gishshawu hegaappe issuwa doorana danddayaasa. Shin neeni kuuyanaappe kase qoppana bessiya harabati deꞌoosona.
13 Leemisuwawu, he oosotuppe issoy neeni galchchaa shiiqota issi issitoo shiiqennaadan digganee? He oosotuppe issoy ne so asay hirggennaadan, ufayttanaadaaninne Yihoowara dabbotanaadan neeni maaddiyo wodee neeyyo xayanaadan oottanee? Hegaa mala oyshata oychchiyogee neeni asatettaabaa gidennan, ‘loꞌꞌoba’ woy keehi koshshiyaba gidida ne goynuwanne ne so asawu koshshiyabaa kaseyanaadan maaddana. Yaatikko Yihoowa ufayssiyabaa kuuyana danddayaasa.
14. Yuushshi qoppiyogeenne siiqiyogee nuuni harata xubbennaadan waati maaddii?
14 Yuushshi qoppiyogee nuuni kuuyiyobay harata qohi qohennee giyogaa eridi haratuyyo ‘xube gidennaadan’ naagettanawu maaddees. (1 Qor. 10:32) Nuuni maayiyobaa woy alleeqettiyobaa dooriyo wode hagee keehi koshshiyaba. Leemisuwawu, nuuni dosiyo ogiyan maayanawu woy alleeqettanawu koyana danddayoos. Hegee galchchan woy galchchaappe kareera deꞌiyageeta yiilloyikko shin? Yuushshi qoppiyogee nuuni etawu siyettiyabaa bonchchanaadan maaddana. Siiqoy nuuni ‘hara ura’ goꞌiyabaa koyanaadaaninne ashkke gidanaadan maaddana. (1 Qor. 10:23, 24; 1 Xim. 2:9, 10) Yaatiyo wode harata siiqiyogaanne bonchchiyogaa bessiyabaa kuuyoos.
15. Neeni kuuyido gitabaa polanaappe kase loytta qoppana koshshiyabay aybee?
15 Neeni gitabaa kuuyiyaba gidikko, hegaa polanawu neeni ay oottana koshshiyakko loytta qoppa. Nuuni kasetidi ‘qoppanaadan’ Yesuusi tamaarissiis. (Luq. 14:28) Yaaniyo gishshawu, kuuyidobaa poliyogee ay keena wodiya, miishshaanne wolqqaa wurissiyakko qoppana koshshees. Issi issi hanotatun, kuuyidobaa polanawu intte so asay ubbay ay oottana koshshiyakko etaara haasayana danddayaasa. Hegaadan halchchiyogee maaddiyoy aybissee? Neeni kuuyidoban amaridabaa giigissana woy hegaappe kehiya harabaa akeekana danddayaasa. Hegaa bollikka, neeni kuuyiyo wode so asay hashetanaadan oottikko, qassi eti yootiyo qofaa siyikko, kuuyidobaa polanaadan eti nena loytti maaddana.—Lee. 15:22.
POLANA DANDDAYIYOBAA KUUYA
16. Neeni polana danddayiyobata kuuyanawu waatana danddayay? (“ Loꞌꞌobaa Kuuyanawu Waatana Danddayay?” giya saaxiniyakka xeella.)
16 Qommoora odettida ubbabaa neeni oottikko, loꞌꞌobaa kuuyanawu giiga uttadasa. Yihoowa ufayssiyabaa kuuyanaadan maaddiya hanotata eradasa; qassi maarata pilggadasa. Haꞌꞌi ne kuuyidobay polettanaadan maaddana mala Yihoowa woossana danddayaasa.
17. Loꞌꞌobaa kuuyanaadan maaddiya waannabay aybee?
17 Neeni kase darobata kuuyada polidaba gidikkonne, neeni loꞌꞌobaa kuuyanaadan maaddiya waannabay ne eran woy meeziyan gidennan, Yihooway immiyo hayyuwan ammanettiyogaa gidiyogaa hassaya. Tumu eratettaanne akeekaa neessi immiyay, qassi neeni yuushsha qoppanaadan oottiyay A xaalaala; hageeti ubbay keehi koshshiya hayyuwa macarata. (Lee. 2:1-5) Yihooway neeni A ufayssiyabaa kuuyanaadan maaddana.—Maz. 23:2, 3.
MAZAMURE 28 Yihoowa Dabbo Gidiyoogaa